Vedinpesun onnistuminen automaattisessa lypsyjärjestelmässä – Tekninen onnistuminen ja pesutulos

Authors

• Anna-Maija Aisla Agroteknologian laitos, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto
• Mari Hovinen Kliinisen eläinlääketieteen laitos, PL 57, 00014 Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76772

Keywords:

Automaattinen lypsy, lypsyhygienia, vedinpesu, vedinpesun onnistuminen

Abstract

Utareen ja vedinten pinta on merkittävä raakamaidon likaantumisen lähde, joten vedinten pesu ennen
lypsyä on tarpeellista maidon likaantumisen ehkäisemiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen
8/EEO/2002 mukaan vetimet, utareet ja tarvittaessa niiden lähialueet on puhdistettava ja tarvittaessa
myös kuivattava ennen lypsyä. Suomessa markkinoilla olevissa automaattisissa lypsyjärjestelmissä ei
vielä ole vedinpesun kontrollointia eli pesun epäonnistumisesta ei jää tietoa laitteiston rekisteriin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vedinpesun onnistuminen automaattisessa lypsyjärjestelmässä
sekä syitä mahdollisiin epäonnistumisiin. Tutkimuksessa oli mukana kaksi automaattista lypsyjärjestelmää,
DeLaval VMS ja Lely Astronaut. Tutkimus tehtiin yhdeksällä suomalaisella automaattilypsyjärjestelmää
käyttävällä tilalla.
Vedinten pesun teknistä onnistumista selvitettiin katsomalla onko vedin pesulaitteessa eli tässä
tapauksessa pesukupissa (DeLaval) tai harjojen välissä (Lely). Täysin onnistuneessa pesussa vetimen
täytyi olla pesulaitteessa kokonaan ja suorana koko pesun ajan. Osittain onnistunut pesu oli kyseessä
esimerkiksi silloin, jos vedin oli pesulaittessa vinossa. Täysin epäonnistuneeksi määritellyssä pesussa,
vedin ei ollut ollenkaan pesulaitteessa pesun aikana. Tutkimuksessa selvitettiin vedinpesun teknisen
onnistumisen lisäksi vedinten pesun pesutulosta. Pesutulosta selvitettiin luokittelemalla vetimet likaisuuden
mukaan silmämääräisesti ennen pesua ja pesun jälkeen. Arviointi tehtiin vetimeen koskematta
ja vain yhdeltä puolelta. Vetimen pään ja vedinkanavan aukon arvioinnissa apuna käytettiin peiliä.
Visuaalisen arvioinnin varmennukseksi vetimistä otettiin puhtausnäytteet pesun jälkeen valkoisilla
kuituliinoilla.
Tutkimuksessa mukana olleiden automaattisten lypsyjärjestelmien osalta tulokset ovat melko
yhteneväiset. Molemmat järjestelmät onnistuivat kohtuullisesti puhdistamaan sellaiset vetimet, jotka
olivat ennen pesua lähes puhtaita tai vain hieman likaisia. Sellaisten vedinten kohdalla, jotka ennen
pesua olivat likaisia tai erittäin likaisia, molemmilla järjestelmillä oli vaikeuksia saada vetimiä täysin
puhtaiksi. Parantamisen varaa löytyy myös vedinten pesun teknisen onnistumisen osalta. Lehmästä
johtuvia syitä vedinpesun epäonnistumiseen oli muun muassa huono utarerakenne ja rauhaton käytös
pesun aikana.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että eläinten puhtaana pysymiseen on automaattilypsyssä
kiinnitettävä tavallista enemmän huomiota. Automaattinen lypsyjärjestelmä vaatiikiin karjanhoitajalta
aktiivisuutta, jotta vedinten pesu onnistuisi ja lypsy tapahtuisi puhtaista vetimistä. Laitevalmistajan
osuudeksi jää laitteiston toimintavarmuuden parantaminen.