Vehnä viljelyvaihtoehdoksi Pohjois-Pohjanmaalla?

Authors

• Essi Saarinen
• Raija Suomela MTT Ruukki, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76874

Keywords:

vehnälajikkeet, kasvinsuojelu

Abstract

Pohjois-Pohjanmaalla suositaan rehuviljan viljelyssä ohraa ja kauraa, mutta vehnä voisi olla
kannattavampi vaihtoehto ohran intervention sulkeutuessa. MTT Ruukissa on testattu kolmen vuoden
aikana vehnän viljelyvarmuutta ja sadontuottokykyä. Käytännössä on osoittautunut, että lujakortinen
vehnä kestää viljelyssä tehokkaan karjanlannan käytön, jolloin korkeaa valkuaispitoisuutta on
mahdollista tavoitella kustannustehokkaasti. Vehnää ei ole testattu IV –vyöhykkeen virallisissa
lajikekokeissa.
Vehnän viljely on tulosten perusteella mahdollista joskin riskialtista Pohjois-Pohjanmaalla.
Keskimääräinen kasvukausi lämpötilaltaan ja sateiltaan riittää todennäköisesti aikaisimpien
lajikkeiden sadonmuodostukselle niin, että sadosta saadaan kauppakelpoista rehuvehnää.
Myöhäisemmille lajikkeille kasvukauden tulee olla jo selkeästi alueen normaalia kasvukautta
lämpimämpi ja pitempi, etenkin sadon laadun varmistamiseksi.
Tämän koesarjan perusteella kannattaa ottaa viljelyyn kaikkein aikaisimpia lajikkeita Pohjois-
Pohjanmaalla ja esimerkiksi vain tietylle osalle tilan peltolohkoista. Kokeiden vehnälajikkeista
Anniina oli viljelyvarmin. Siitä saatiin keskimäärin yli 5 000 kilon hehtaarisato ja hehtolitrapaino oli
keskimäärin yli 74 kiloa. Alueella käytännön viljelyssä suositusta Quarnasta saatiin keskimäärin 4 700
kilon hehtaarisato, mutta hehtolitrapainot jäivät keskimäärin 71 kiloon. Aikaisten lajikkeiden
tautitorjunnalla oli yleensä satovastetta, jos tauteja esiintyi runsaasti ja kasvuolosuhteet olivat hyvät.
Valkuaispitoisuudet olivat kaikkina vuosina merkitsevästi riippuvaisia lajikkeesta. Vuosina 2007 ja
2009 valkuaispitoisuudet ylittivät yleensä teollisuuden 12,5% vaatimusrajan. Heikompilaatuiselle
vehnälle löytyy myös myyntikanava. Se soveltuu karjan rehuksi, koska on ruokinnalliselta laadultaan
suunnilleen ohran tasoista.
Uudet aikaiset jalostuslinjat osoittautuivat vuonna 2009 viljelyvarmoiksi. Niiden testaus
jatkossa pohjoisemmissa olosuhteissa olisi erittäin tärkeää, sillä aikaiset lajikkeet ovat edellytys
vehnän viljelyyn IV-kasvillisuusvyöhykkeellä.