Eläinaineksen vaikutus porsaiden tuotanto-ominaisuuksiin

Authors

• Liisa Voutila MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Tervamäentie 179, 05840 Hyvinkää
• Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Tervamäentie 179, 05840 Hyvinkää
• Marja-Liisa Sevón-Aimonen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, H-talo, 31600 Jokioinen
• Hilkka Siljander-Rasi MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus, H-talo, 31600 Jokioinen

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76881

Keywords:

porsas, tuotanto, rotu, risteytys

Abstract

Rotuja vertailevien tutkimusten puutteiden vuoksi ei ole selvää käsitystä siitä, mikä käytettävissä
olevista rotuyhdistelmistä on koko tuotantoketjun kannalta taloudellisesti järkevin. Rotuja vertailtaessa
on tarkasteltava niiden eroja koko tuotantoketjussa, ei vain yksittäisiä ominaisuuksia jossain
tuotantovaiheessa. Tässä raportoidut porsaiden tuotantotulokset ovat tutkimuksesta, jossa selvitetään
lihantuotanto-ominaisuuksien sekä lihan laadun taloudellinen arvo koko tuotantoketjun kannalta sekä
kokonaisuuden kannalta kustannustehokkain risteytysohjelma.
Kokeeseen tuotettiin yhteensä 81 pahnuetta (kaikkiaan 945 porsasta). Koeporsaat tuotettiin
kotimaisten maatiais- ja yorkshirerotujen risteytysensikoilla. Isinä olivat suomenmaatiais-,
norjanmaatiais-, norjanduroc x maatiais- ja ruotsinhampshirekarjut (M, NM, DM ja H). Siemennyksiin
käytettiin yksilökarjujen spermaa ja isinä mahdollisimman monta eri karjua. Ensimmäiset pahnueet
tuotettiin siten, että kutakin roturyhmää kohti siemennettiin kuusi ensikkoa. Seuraavissa pahnueissa
käytettävä isärotu oli aina eri rotu kuin aikaisemmin tuotettujen pahnueiden rotu, jolloin emäaineksen
vaikutus tuloksiin saatiin minimoiduksi.
Tiineysaikana annettiin tiineysrehua 2,4 ry/pv 1. tiineydessä ja 2. ja 3. tiineydessä samaa rehua
kuntoluokan edellyttämät annokset. Imetysaikana annettiin rehua 2,5 ry/pv emakon ylläpitoon ja 0,6
ry/pv/porsas. Syntymä- ja vieroituspainot punnittiin. Porsaskuolemat merkittiin pahnuekortille.
Joitakin pahnueita jouduttiin tasaamaan, tasaus tehtiin vuorokauden sisällä syntymästä. Heikoille ja
pienille porsaille annettiin tarvittaessa syntymän jälkeen elvytysvalmistetta. Vieroitusikä oli
keskimäärin 28 päivää.
Värillisillä roduilla (DM, H) siemennetyille emakoille syntyi hieman enemmän porsaita
(yhteensä ja elävänä) kuin maatiaisroduilla (M, NM) siemennetyille emakoille. Vieroitusvaiheessa
NM-porsaita oli vähiten pahnuetta kohti, mutta niiden vieroituspaino oli suurin. Tämä heijastui myös
pahnuepainoon vieroitettaessa, joka oli suurin NM-porsailla. Porsaiden kuolleisuus M-pahnueissa oli
suurin syntyessä, mutta pienin syntymän ja vieroituksen välillä. Tästä ilmeisesti johtui, että
vieroitettujen porsaiden lukumäärässä vain NM-pahnueet erottuivat joukosta. Porsaiden
kokonaiskuolleisuus syntymän ja vieroituksen välillä oli pienin M-pahnueissa ja suurin DMpahnueissa.
Tämän tutkimuksen aineisto oli kuitenkin niin pieni, että pahnuetasolla isärotujen välisten
erojen testaaminen tilastollisesti ei ollut mielekästä. Porsaiden päiväkasvu pahnueaikana oli 283-298
g/pv. H-porsaat kasvoivat hitaimmin ja NM-porsaat nopeimmin, mutta erot eivät olleet tilastollisesti
merkitseviä. Tuotannollis-taloudellisesti edullisimman isärotuvaihtoehdon määrittämiseksi on
analysoitava porsaiden koko elinkaaren tuotantotulokset.