Vehnälajikkeiden leivontalaatu

Authors

• Yrjö Salo MTT Kasvintuotannon tutkimus, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö
• Elina Sieviläinen Evira, Elintarviketurvallisuusvirasto, Viljantarkastus, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki
• Lauri Jauhiainen MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76915

Keywords:

vehnälajikkeet, syysvehnälajikkeet, kevätvehnälajikkeet, leivontalaatu, jauhosaanto, sitko, Zeleny, farinogrammi, ekstensogrammi, leipätilavuus

Abstract

Uusien leipävehnälajike-ehdokkaiden on Suomen lajikelistalle päästäkseen hyväksyttävästi läpäistävä
leivontakokeilla tehdyt testit. Vehnälajikkeilla on perimästä johtuvia eroja leivontalaadussa. Syys- ja
kevätvehnälajikkeiden leivontalaatua on tutkittu pitkään MTT:n ja Eviran yhteistyönä virallisten
lajikekokeiden sadoista.
Suomen virallisia lajikekokeita tehdään eri paikoilla vuosittain uusittavan ohjelman mukaisesti.
Tuloksista lasketaan vuosittain viimeisten kahdeksan vuoden tulokset suoravertailuna, niin että
lajikkeiden väliset erot ovat vertailukelpoisia keskenään, vaikka lukumäärät vaihtelevat suuresti.
Tässä tarkastellaan lajikkeiden välisiä eroja leivontatestin eri osatekijöissä: jauhot, taikina ja
leipä. Leivontakokeet ovat vuosilta 2001-2008. Mittarilajikkeina, joihin muita lajikkeita verrataan,
ovat Urho-syysvehnä ja Kruunu-kevätvehnä. Hyvä leivontalaatu koostuu eri tekijöiden kokonaisuuden
arvostelusta.
Syysvehnälajikkeet
Jauhosaanto on ollut paras Larsilla, heikoin Arktikalla ja Rehdillä. Kosteaa sitkoa on ollut runsaimmin
Tarsolla ja Tryggvellä. Vähiten sitkoa on ollut lajikkeilla Veeti ja Rehti. Zeleny-luku on ollut paras
lajikkeilla SW Magnifik ja Lars. Jauhojen vedensidonta on ollut paras Urholla. Valorimetriluku on
ollut paras Tarsolla ja heikon Veetillä.
Taikinan venytysominaisuuksia kuvaava ekstensogrammi on ollut pitkä Olivinilla, Tryggvellä ja
SW Magnifikilla, mutta lyhyt Rehdillä. Korkea ekstensogrammi on saatu SW Magnifikilla ja
Arktikalla, matala Tryggvellä ja Urholla.
Koeleivonnoissa suurimmat vuokaleivät on saatu Gunbo ja Tryggve-lajikkeilla. Gunbolla on
leivän huokoisuus ollut hyvä, mutta kimmoisuus heikko. Kimmoisuus on ollut heikko myös
Tryggvellä, mutta Arktikalla hyvä. Gunbon,Tryggven ja Tarson arvoluku on ollut hyvä.
Kevätvehnälajikkeet
Jauhosaanto on ollut hyvä Amaretolla ja Puntarilla, vaatimaton Wellamolla, Ainolla ja Quarnalla.
Kostean sitkon pitoisuus on ollut korkein Anniinalla ja Quarnalla, mutta alhaisin Amaretolla ja
Demonstrantilla. Zeleny-luku on ollut hyvä Quarnalla, Bjarnella, Anniinalla ja Wanamolla, mutta
alhainen Puntarilla ja Amaretolla. Kevätvehnällä vedensidonta on ollut hyvä Quarnalla, Picololla
Anniinalla ja Ainolla, alhainen Puntarilla. Valorimetriluku on ollut hyvä lajikkeilla Quarna, Bjarne,
Wanamo, Tjalve, Demonstrant ja Bombona, alhainen Puntari, Amaretto ja Picolo -lajikkeilla.
Eekstensogrammi on ollut korkea Wanamolla ja Quarnalla. Puntarilla, Anniinalla ja Picololla on
ollut matala ekstensogrammi. Pitkä ekstensogrammi on ollut monella lajikkeella: Anniina, Tjalve,
Bjarne, Zebra ja Bombona.
Koeleivän tilavuus on ollut hyvä Zebra, Anniina, Tjalve ja Bjarne-lajikkeilla. Leivän
kokonaisarvostelu, arvoluku on ollut hyvä Puntarilla ja Bjarnella. Anniinan huokoisuus on ollut hyvä,
mutta kimmoisuus heikko. Huokoisuus on jäänyt heikoksi Quarnalla. Kimmoisuus on heikko
Zebralla, Tjalvella ja Anniinalla.