Nurmen kasvumallin kehitys kainuulaisella aineistolla

Authors

• Ulla Sihto MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kotieläintuotannon tutkimus, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76937

Keywords:

Nurmirehu, sulavuus, korjuuaika, maalaji, kivennäismaa, turvemaa, D-arvo, kasvupaikka, korkeus

Abstract

Korjuun ajoittaminen on yksi tärkeimpiä karjatilan rehuntuotantoon vaikuttavia päätöksiä, koska
tarpeettoman aikainen korjuu pienentää sadon määrää ja korjuun myöhentäminen vähentää lehmien
maidontuotantoa ja/tai vaatii suuremman väkirehutäydennyksen. Artturi Korjuuaikatiedotuksen ennustamat
D-arvot eivät ole Kainuussa aina vastanneet nurminäytteiden analyysien tuloksia. MTT
Sotkamoon perustettiin satokausiksi 2006-2007 kehittämishankkeet ”Nurmen korjuuajan määrittäminen
Kainuun olosuhteissa” ja ”Nurmen korjuuaika Kainuussa”.
Nurminäytteitä kerättiin vuonna 2006 120 kpl ja vuonna 2007 160 kpl. Ensimmäisen vuoden
nurmilohkot valittiin kuuden kunnan alueelta siten, että pääsääntöisesti jokaisesta kunnasta valittiin
yksi turve- ja yksi kivennäismaalohko. Toisen vuoden nurmilohiksi valittiin vain kivennäismaita
seitsemästä kunnasta kahdeksalta tilalta kaksi nurmilohkoa kultakin tilalta mahdollisimman suurella
korkeuserolla. Lohkoilta kerättiin näytteitä kesän ensimmäisessä ja toisessa sadossa n. 5 kpl/sato
viikon välein kasvuston kehityksen selvittämiseksi.
Nurmikasvustojen D-arvo laski alkukesällä 0.45 ja loppukesällä 0.19 %-yksikköä päivässä.
Lämpösumman yhteys D-arvoon oli selkeä erityisesti 1. sadossa. D-arvon vaihtelu oli 2. sadossa
vähäisempää kuin 1. sadossa. Vuoden 2006 tulosten regressioanalyysin mukaan kylmillä turvemailla
D-arvo oli 1. sadossa 0.98 %-yksikköä korkeampi ja 2. sadossa 0.73 %-yksikköä matalampi
kuin lämpimillä mailla. Vuonna 2007 D-arvot olivat 1. sadossa korkeilla lohkoilla keskimäärin 0.7
%-yksikköä ja 2. sadossa 0.5 %-yksikköä korkeampia kuin matalilla lohkoilla.
D-arvon ennustamisessa kannattaisi ottaa yhä enemmän huomioon tilakohtaiset tekijät kuten
maalajit, korkeuserot, kasvilajit, lannoitus, korjuupäivä sekä sademäärä. Tulosten analysointi ja käsittely
jatkuvat, ja aineistoa hyödynnetään Artturi Korjuuaikatiedotuksen D-arvoennustemallien
päivityksessä keväällä 2008.