Eläinten välinen vaihtelu rehun hyväksikäytössä ayrshire ensikoilla
Avainsanat:
rehun hyväksikäyttö, ayrshire, ensikotAbstrakti
Rehukustannus muodostaa suuren osan maidontuotannon kustannuksista, siksi lehmien rehun hyväksikäytöllä on ratkaiseva vaikutus maidontuotannon kannattavuuteen. Myös ympäristön näkökulmasta on lehmien rehun hyväksikäytöllä merkitystä, koska sillä on vahva yhteys ravinne- ja kasvihuonekaasujen päästöihin. Lehmien rehun hyväksikäyttöä ja siinä esiintyvää fenotyyppistä vaihtelua tarkasteltiin Rehtijärven ASMO-karjasta vuosina 2006 - 2009 kerätyn aineiston pohjalta. Aineisto käsitti kaikkiaan 145 ayrshire ensikkoa, joilta oli 3752 viikkohavaintoa. Ensikoilta mitattiin tuotos-. syönti-, paino- ja kuntotiedot poikimisesta laktaatioviikolle 30 asti. Kaikkia eläimiä ruokittiin yhtenevästi. Lehmät saivat vapaasti seosrehua, joka koostui ensimmäisen sadon nurmisäilörehusta sekä kotoisesta väkirehusta. Rehun hyväksikäyttömittareina käytettiin tuotosta syötyä energiayksikköä kohti (=EKM/ME) sekä ns. energianmuuntoyhtälön residuaalia (Residual Energy Intake, REI). REI laskettiin vähentämällä syödystä energiasta maidontuotantoon ja ylläpitoon tarvittava energia sekä painonmuutoksen energian tarve tai saanti joko energiatarvesuositusten mukaan laskettuna (=REI1) tai regressiomallilla itse aineistosta laskettuna (=REI2). Lehmien sisäinen ja välinen vaihtelu rehun hyväksikäytössä estimoitiin käyttäen SAS Mixed-mallia. Eläinten välisiä fenotyyppisiä eroja pyrittiin kuvaamaan myös luokitteluin. Rehun hyväksikäyttömittareiden yhteyksiä lehmien tuotos-, syönti- ja painotekijöihin kartoitettiin.
Aineiston lehmien lypsivät keskimäärin 28,8 kg EKM päivässä ja söivät 18,7 kg kuiva-ainetta, mikä vastasi 218,6 ME MJ/pv. Keskielopaino oli suurimmalla lehmällä 752 kg ja pienimmällä 443 kg, keskimääräinen paino aineiston lehmillä oli 586 kg. Keskimääräiset rehun hyväksikäyttöarvot olivat 0,133 (SD=0,02) EKM kg/ME MJ, 3,2 (SD= 23,3) ME MJ/pv (REI1) ja 0.00 (SD=20,5) ME MJ /pv (REI2). Lasketuissa viikoittaisissa rehun hyväksikäyttöarvoissa havaittiin vaihtelua lypsykauden vaiheen mukaan. Lypsykauden vaiheen vaikutus näkyy selvimmin EKM/ME-arvoissa, mikä on ymmärrettävää. sillä ko. mittarissa ei pystytä erottamaan elopainon muutoksen vaikutuksia. Vaihtelu REI-arvoissa voi viitata siihen, että energian hyväksikäytössä olisi vaihtelua lypsykauden eri vaiheissa, osittain tämä kuitenkin lienee seurausta vaikeudesta arvioida painonmuutosta lypsykauden ensimmäisinä viikkoina.
Aineiston perusteella todettiin lehmien välillä olevan fenotyyppistä vaihtelua rehun hyväksikäytössä. Eläimen osuus kokonaisvaihtelusta oli 35% (REI1), 30% (REI2) ja 50% (EKM/ME). Kun arviointiperusteena oli EKM-tuotos energiansaanti yksikköä kohti, oli hyväksikäytön paraneminen liitoksissa paitsi alhaisempaan syöntiin (r=-0,51) ja korkeampaan tuotokseen (r=0,58) niin myös lisääntyneeseen painonpudotukseen (r=-0,50). Arvioitaessa hyväksikäyttöä REI:llä oli parempi hyväksikäyttö liitoksissa alhaisempaan syöntiin (REI1: r=0.60; REI2: r=0.74), mutta ei elopainonmuutokseen (REI1: r=0.13; REI2: r=0.00).
