Suomalaisten kämmeköiden endofyyttiset sienet
Avainsanat:
kämmekkä, endofyytti, valkolehdokki, lehtoneidonvaippa, mykoheterotrofia, Trichoderma hamatum, Penicillium purporogenum ja Mortierella sp.Abstrakti
Viime vuosikymmeninä kehittyneet lisäysmenetelmät ovat tuoneet trooppisten kämmeköiden lisäksi myös lauhkean vyöhykkeen terrestrisiä kämmeköitä puutarhakauppojen valikoimiin. Kämmekät itävät ja elävät symbionttisten sientensä avulla ts. ovat joko kokonaan tai osittain mykoheterotrofisia, mutta kaupalliseen tuotantoon suunnatut lisäysmenetelmät perustuvat täysin asymbioottisiin eli ilman sieniosakasta ylläpidettäviin in vitro –viljelmiin.
Endofyyttisten sienten merkitystä kämmeköiden puutarhatuotannossa ei ole tutkittu riittävästi. Lajistosta tai sen maantieteellisestä vaihtelevuudesta ei ole kattavaa tietoutta vaikka endofyyttisillä sienillä voi olla suuri merkitys kestävien puutarhakantojen luomiseksi. Osaa lajeista ei edes kyetä lisäämään ilman sen sieniosakasta. Endofyyttiset sienet voivat edistää kasvinterveyttä, kasvua ja auttaa kasvia kestämään paremmin ympäristön aiheuttamaa stressiä, kuten kuivuutta.
Eristimme valkolehdokilla (Platanthera bifolia) ja lehtoneidonvaipalla (Epipactis helleborine) eläviä endofyyttisiä sieniä selvittääksemme suomalaisten kämmeköiden endofyyttilajistoa. Tutkimuslajeista eristetyistä viljelmistä tunnistettiin kolme eri endofyyttistä sientä: Trichoderma hamatum, Penicillium purporogenum ja Mortierella sp. Lajistotietämyksellä ja endofyyttisten sienten viljelyyn ottamisella voi olla suurta merkitystä luotaessa kotimaisiin luonnonkantoihin perustuvaa kämmeköiden puutarhatuotantoa.
