Productivity growth on Finnish grain farms from 1976─2006
Avainsanat:
technical change, scale effect, production function, time trend, general index.Abstrakti
Maatalouden tuottavuus ja erityisesti tuottavuuden nousu ovat välttämättömiä edellytyksiä suomalaisten maatilojen ja elintarviketeollisuuden selviytymiselle. Epäsuotuisat olosuhteet ja pieni tilakoko ovat jo sinänsä haasteita, mutta tuottavuuskehityshaaste on entisestään koventunut, kun tuet on irrotettu tuotannosta. Lisäksi viljelijöiden kannusteet tuottavuuskehityksen nopeuttamiseen ovat olennaisesti heikentyneet pellon omistusrakenteessa tapahtuneen muutoksen myötä. Vuonna 2004 vain puolet peltoalasta oli viljelijöiden omistuksessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin pitkän aikasarja-aineiston avulla suomalaisten viljatilojen tuottavuuskehitystä. Aineistoa hyödynnettiin tehokkaasti, sillä siihen sovellettiin erilaisia menetelmiä. Menetelmien puitteissa pystyttiin arvioimaan sekä tuottavuuden vuotuista vaihtelua sekä pidemmän aikavälin trendejä. Myös tuottavuuskehityksen osatekijöitä pystyttiin tarkastelemaan erikseen.
Suomalaisten viljatilojen tuottavuuskehitys johtuu pitkälti teknologisesta kehityksestä. Tutkimuksen mukaan skaalavaikutukset, eli suurtuotannon edut, ovat tarkasteluvälillä vaikuttaneet hyvin vähän tuottavuuskehitykseen, ja lisäksi niiden vaikutus on ollut ajan myötä jopa laskeva.
Vuosina 1976─2006 viljatilojen tuottavuus nousi mittaustavasta riippuen keskimäärin 0,6-1,7 % vuodessa. Keskimääräinen vuotuinen tuottavuuskehitys oli kuitenkin niin pieni, että kokonaiskehitys koko tarkastelujaksolla oli samansuuruinen kuin suurimmat vuotuiset vaihtelut. Verrattaessa havaittua tuottavuuskehitystä esimerkiksi kevätviljojen satopotentiaalin kehitykseen (0,13 – 0,17 % vuodessa) voidaan todeta tuottavuuskehityksen olevan useiden osatekijöiden summa. Teknologisen kehityksen myötä suomalaisten kuluttama viljamäärä pystytään tuottamaan nyt huomattavasti pienemmällä työmäärällä kun vielä 1970 luvun puolivälissä. Tulokset osoittavat kuitenkin sen, että yksittäiset vuodet voivat poiketa huomattavastikin pitkän aikavälin kehitystrendistä.
Tulos osoittaa viljanviljelyn tuottavuuden olevan sidoksissa vuosittain vaihteleviin sääolosuhteisiin. Tämä haastaa tutkimusmenetelmät, joiden pitäisi toisaalta osoittaa hidas taustalla oleva tuottavuuskehitys ja samalla suuri vuotuinen vaihtelu tuottavuuden tasossa. Lyhyisiin aikasarjoihin perustuvat tarkastelut eivät tulosten perusteella palvele maatalouspolitiikan suunnittelua kovinkaan hyvin.
