Vadelman kasvun hallinta ProCa:n ja fotoselektiivisen kalvon avulla

Kirjoittajat

  • Pauliina Palonen Soveltavan biologian laitos, Puutarhatiede, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
  • Marja Rantanen Soveltavan biologian laitos, Puutarhatiede, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto,
  • Saila Karhu MTT, Puutarhatuotanto, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö
  • Eero Pehkonen Soveltavan biologian laitos, Puutarhatiede, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto
  • Hanna Savelainen Soveltavan biologian laitos, Puutarhatiede, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto

Avainsanat:

fotoselektiivinen kalvo, kasvunsäätö, ProCa, vadelma, valon laatu

Abstrakti

Vadelman voimakas vegetatiivinen kasvu saattaa muodostua ongelmaksi erityisesti kasvihuoneessa tai tunnelissa viljeltäessä. MMM:n rahoittamassa hankkeessa 'Vadelman kasvun hallinta ja satopotentiaalin optimointi ympärivuotisessa tuotannossa' tutkittiin vuosina 2005-07 kemiallisia (ProCa) ja fysikaalisia (fotoselektiiviset kalvot) keinoja hallita vadelman kasvua.
Tavoitteena oli tutkia proheksadionikalsium-käsittelyn (ProCa) vaikutusta Glen Ample - ja Tulameen-lajikkeiden kasvuun ja satopotentiaaliin. Taimet käsiteltiin joko kerran tai kahdesti ProCa:lla (100 ppm tai 200 ppm). Syksyllä kasvit siirrettiin kylmävarastoon 10 viikoksi ja tammikuusta alkaen hyötöön kasvihuoneeseen. Kaksinkertainen käsittely 200 ppm ProCa:lla vähensi pääverson pituuskasvua Glen Ample -lajikkeella 28 cm ja Tulameen-lajikkeella 15 cm. Tehokkaaseen kasvunsäätöön tarvittiin useampia ProCa-käsittelyitä, koska kasvu elpyi jo 3-4 viikkoa ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Vaikka kaksinkertaiset käsittelyt vähensivät Glen Ample -lajikkeella kukkasilmujen lukumäärää hyödössä ja viivästyttivät kukintaa, kukkien kokonaismäärään eli satopotentiaaliin käsittelyt eivät kuitenkaan vaikuttaneet kummallakaan lajikkeella. ProCa vaikuttaisi tulosten perusteella olevan mahdollinen kasvunsääde vadelmalle. Käsittelyn ajoitus on kuitenkin ratkaiseva: kasvukauden viimeinen käsittely pitäisi tehdä riittävän myöhään, jotta sen jälkeen ei tapahtuisi 'kasvupyrähdystä', ja toisaalta niin aikaisin, että kukka-aiheiden kehitys ei häiriintyisi.
Kasvien pituuskasvuun voidaan vaikuttaa myös muokkaamalla punaisen ja kaukopunaisen valon suhdetta (R/FR) fotoselektiivisillä kasvihuonekalvoilla. Meidän tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää kaukopunaista valoa absorboivan Solatrol-kalvon (Visqueen, BPI Agri, UK) vaikutusta vadelman vegetatiiviseen kasvuun sekä sadon määrään ja laatuun. Syysvadelmalajikkeiden ’Polka’ ja ’Autumn Bliss’ sekä kesävadelmalajikkeiden ’Glen Ample’ ja ’Tulameen’ taimet kasvatettiin ruukuissa kahdessa tunnelissa, joista toinen (kontrollikäsittely) oli katettu tavallisella kirkkaalla kasvihuonekalvolla ja toinen Solatrol-kalvolla. Kesävadelmalajikkeiden taimet siirrettiin lokakuun lopussa kylmävarastoon ja hyödettiin tavallisessa kasvihuoneessa. Solatrol vähensi Polka- ja Tulameen-lajikkeiden pääverson pituuskasvua noin 10 cm, mutta ei vaikuttanut Autumn Bliss – tai Glen Ample -lajikkeiden pituuskasvuun. Molemmilla syysvadelmalajikkeilla kukkia muodostui enemmän Solatrol-kalvon alla. Lisäksi Polka-lajikkeella saatiin viitteitä sadonlisäyksestä. Solatrol-kalvon alla marjojen liukoisen kuiva-aineen pitoisuus oli pienempi kuin kontrollikäsittelyssä. Solatrol lisäsi hiukan vadelman tärkeimmän fenolisen yhdisteen ellagihapon pitoisuutta Autumn Bliss -lajikkeen marjoissa. Kun kesävadelmalajikkeet hyödettiin kasvihuoneessa, Solatrol-kalvon alla kasvaneissa Glen Ample -kasveissa silmut puhkesivat keskimäärin 16 päivää myöhemmin kuin kontrollikalvon alla kasvaneissa. Lisäksi Solatrol vähensi kesävadelmalajikkeiden kukkien määrää (satopotentiaalia) 10 - 15 %. Alhaisempi valon intensiteetti Solatrol-kalvon alla on todennäköisesti vähentänyt erilaistuvien kukka-aiheiden määrää. Solatrol-kalvoa ei siis voida suositella kesävadelmalajikkeiden viljelyyn, mutta siitä saattaisi olla hyötyä syysvadelman tuotannossa.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2010-01-31