Lehmien ajankäyttö ja lepokäyttäytymisen yhtäaikaisuus tavanomaisessa sekä automaattilypsyosastossa
Avainsanat:
ajankäyttö, automaattinen lypsyjärjestelmä, käyttäytyminen, lehmä, tavanomainen lypsyjärjestelmä, yhtäaikainen makuukäyttäytyminenAbstrakti
Automaattiset lypsyjärjestelmät ovat lisänneet suosiotaan Suomen maitotiloilla. Automaattilypsynavetassa lehmän toivotaan toimivan lypsyn, ruokailun ja levon suhteen itsenäisesti. Optimaalisessa tilanteessa lehmät käyvät robottilypsyllä ympäri vuorokauden ilman ruuhkia. Nautojen käyttäytymiselle on tyypillistä, että eläimet lepäävät ja ruokailevat yhtäaikaisesti. Automaattilypsyjärjestelmissä yhtäaikaisen käyttäytymisen ylläpito voi olla vaikeaa, mikä voi osaltaan muuttaa lehmien ajankäyttöä. Tässä työssä verrattiin lehmien käyttäytymistä ja levon yhtäaikaisuutta saman navetan tavanomaisen ja automaattisen lypsyn osastoissa.
Työ tehtiin Helsingin yliopiston Suitian opetus ja koetilalla 28.10. - 18.11.2002 välisenä aikana. Navetassa oli kaksi osastoa, joista toisessa oli automaattinen lypsyjärjestelmä ja toisessa lehmät lypsettiin tavanomaisesti kaksi kertaa päivässä kalanruotoasemalla. Molemmista osastoista tarkkailtiin 17 lehmää. Tarkkailu tehtiin kuuden tunnin jaksoissa: kello 00 - 06, 06 - 12, 12 - 18 sekä 18 - 00. Kaikkia ajanjaksoja tarkkailtiin kolme kertaa peräkkäisinä viikkoina. Käyttäytyminen koodattiin viiden minuutin välein (seisoo, makaa, syö karkearehua, on väkirehukioskissa, juo, odottaa pääsyä lypsylle tai on lypsyllä). Lisäksi 5 min välein laskettiin kaikki makuulla olevat lehmät niitä yksilöimättä. Kaikki havaitut kahden lehmän väliset agonistiset yhteenotot (spontaani väistäminen, pakeneminen, uhkaaminen, puskeminen ja taisteleminen) ja nuolemiskäyttäytyminen kirjattiin. Käyttäytymisfrekvenssiaineisto analysoitiin SAS tilasto-ohjelman sekamallilla ja tulokset esitetään prosentteina havainnoista. Yhtä-aikaista lepokäyttäytymistä kuvattiin ylihajontaparametrein, jotka laskettiin SAS tilasto-ohjelman logistic -proseduurin avulla.
Automaattilypsyosaston lehmät seisoivat kaikkiaan enemmän (26 vs. 15 %) ja makasivat vähemmän kello 06 - 12 (53 vs. 61 %) ja kello 18 - 00 (40 vs. 61 %) kuin tavanomaisen osaston lehmät (P≤0,01). Ne söivät kaikkiaan useammin väkirehua (4,9 vs. 4,0 %), mutta harvemmin karkearehua kello 06 - 12 (17 vs. 21 %) (P≤0,05). Lepokäyttäytymisen yhtäaikaisuudessa ei ollut eroa osastojen välillä, myös automaattilypsyosaston lehmät lepäsivät yhtäaikaisesti. Nuolemiskäyttäytyminen näytti olevan yleisempää automaattilypsyosastossa tavanomaiseen osastoon verrattuna (177 vs. 62 havaintoa).
Lehmien käyttäytymisen erot osastojen välillä eivät johdu pelkästään lypsyjärjestelmän erilaisuudesta, vaan myös osastojen rakenteellisista eroista: makuuparsien pituudesta, kulkukäytävien leveydestä sekä syöntipaikkojen määrästä ja sijainnista. Lehmät näyttävät pitävän kiinni lepokäyttäytymisen yhtäaikaisuudesta lypsyjärjestelmästä huolimatta. Lehmien hyvinvoinnille onkin tärkeää, että kaikissa pihattonavetoissa on jokaiselle lehmälle vähintään yksi makuuparsi.
