Rehun rasvahappojen biohydrogenaatio pötsinesteessä in vitro

Kirjoittajat

• Anne Tuomisto Kotieläintieteen laitos, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75851

Avainsanat:

biohydrogenaatio, rasvahappo, panosviljelmä, pötsineste, in vitro

Abstrakti

Biohydrogenaatiota  tutkitaan,  koska  pötsissä  tapahtuva  rehun  rasvahappojen  biohydrogenaatio vaikuttaa maidon rasvapitoisuuteen ja rasvahappokoostumukseen. Biohydrogenaation seurauksena märehtijän maito ja liha sisältävät runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sekä jonkin verran trans­rasvahappoja.
Pötsissä  tapahtuvaa  rehun  rasvahappojen  biohydrogenaatiota  on  kuitenkin  mahdollista säädellä ruokinnallisin keinoin niin, että maitoon erittyy konjugoidun linolihapon (CLA) isomeerejä, joiden on todettu ehkäisevän mm. syöpää, sydän­ ja verisuonitauteja sekä rasvan kertymistä kudoksiin. Biohydrogenaatiota säätelemällä on mahdollista vaikuttaa myös maidon rasvapitoisuuteen, pötsissä muodostuvien ja maitoon erittyvien trans-­rasvahappojen määrään sekä metaanin tuotantoon pötsissä.
Biohydrogenaatiossa  pötsin  mikrobit  pelkistävät  rehun  tyydyttymättömät  rasvahapot entsymaattisesti välituotteiden kautta tyydyttyneiksi rasvahapoiksi. Välituotteet sisältävät rasvahappoja, joissa on trans­kaksoissidoksia. Myös CLA:t ovat biohydrogenaation välituotteita. Lopputuotteena on yleensä tyydyttynyt rasvahappo. Kaikkia biohydrogenaation välituotteita ja niiden muodostumismekanismeja ei kuitenkaan vielä täysin tunneta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää panostoiminen in vitro –menetelmä, jolla pystytään tutkimaan pötsin rasvahappojen biohydrogenaatiota välivaiheineen. Lisäksi tavoitteena on tutkia linolihapon biohydrogenaatiota neljällä eri annostasolla (1 mg, 2,5 mg, 5 mg ja 10 mg linolihappoa).
Työn  tuloksena  saatiin  rasvahappojen  biohydrogenaation  kuvaamiseen,  välituotteiden tunnistamiseen ja niiden muodostumismekanismien tutkimiseen soveltuva in vitro –panosviljelmämenetelmä. Menetelmällä aikaansaadussa optimaalisessa linolihapon biohydrogenaatioprofiilissa linolihappo pelkistyy nopeasti. Välituotteena kertyy CLA:ta, ei­konjugoituja C18:2­rasvahappoja ja C18:1 ­rasvahappoja, jotka pelkistyvät edelleen steariinihapoksi. Annostason nostaminen hidastaa linolihapon biohydrogenaatiota ja estää lopputuotteena olevan steariinihapon muodostumista. Panostoimista in vitro –menetelmää käytettäessä on etsittävä rasvahapon sopiva annostaso.
Menetelmää  on  mahdollista  käyttää  myös  tutkimuksissa,  joissa  biohydrogenaatiota  halutaan säädellä esimerkiksi estämällä biohydrogenaatiota etenemästä loppuun, jolloin maitoon erittyy CLA:ta tai muuttamalla biohydrogenaatioreittiä siten, että pötsissä muodostuu biohydrogenaation välituotetta, joka esimerkiksi alentaa maidon rasvapitoisuutta. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä eläinten ruokintamenetelmiä, joiden avulla maidon rasvapitoisuutta ja rasvahappokoostumusta pyritään muuttamaan  ihmisravitsemuksen kannalta suotuisammaksi.