Camelinapuriste siipikarjan ruokinnassa
Avainsanat:
kitupellava, kana, broileri, valkuaisrehu, lihan ja kananmunien laatuAbstrakti
Camelina eli kitupellava tai ruistankio (Camelina sativa) on ristikukkaisten heimoon kuuluva vanha öljykasvi, jonka viljely Suomessa on viimevuosina yleistynyt huomattavasti. Camelinan siementen öljypitoisuus on noin 40–47 % kuiva-aineesta. Camelinan rasvoista 90 % on tyydyttymättömiä ja välttämättömien omega-3-rasvahappojen ja erityisesti linoleenihapon määrä on korkea. Öljynpuristusprosessista sivutuotteena saatavan camelinapuristeen aminohappokoostumus on siipikarjalle sopiva. Ristikukkaisten kasvien siemenet sisältävät kuitenkin haitta-aineita, jotka voivat rajoittaa niiden rehukäyttöä. Haitta-aineet voivat vaikuttaa rehun maittavuuteen ja ravintoaineiden sulavuuteen. Nykyinen rehulainsäädäntö kieltääkin camelinan ja sen prosessituotteiden käytön rehuissa. Camelinapuristeen rehukäyttömahdollisuuksia on tutkittu vähän.
Tässä koesarjassa tutkittiin camelinapuristeen käyttömahdollisuuksia munivien kanojen ja broilereiden rehuna. Tutkimuksissa selvitettiin mahdollisuuksia korvata rehun tärkein valkuaislähde soijarouhe camelinapuristeella. Lisäksi tutkittiin camelinapuristeen vaikutuksia kanamunien ja broilerilihan rasvahappokoostumukseen ja aistinvaraiseen laatuun.
Munivien kanojen kokeessa käytettiin 280 LSL-kanaa, jotka kokeen alkaessa olivat 21 viikon ikäisiä. Koe kesti koko tuotantokauden eli 52 viikkoa. Koekäsittelyjä oli viisi: kontrollirehu ilman camelinapuristetta, ja rehut joiden soijarouheesta 25, 50, 75 tai 100 % oli korvattu camelinapuristeella. Jokaisessa rehuryhmässä oli seitsemän kahdeksan kanan ruokintakerrannetta.
Broilerikokeessa kasvatettiin 2800 Ross 508 broileria 38 päivän ikään. Sukupuolilajitellut untuvikot jaettiin 48 karsinaan, 60 lintua kuhunkin sukupuolet eri karsinoihin. Yhdeksän päivän ajan kaikki linnut ruokittiin samalla starttirehulla. Koerehuja tarjottiin kymmenen päivän iästä alkaen. Koerehut sisälsivät 0, 5, 10, 15, 20, tai 25 % camelinapuristetta. Kontrollivalkuaisrehuna oli soijarouhe. Kutakin rehua sai neljä kukko- ja neljä kanakarsinaa.
Soijarouheen korvaaminen camelinapuristeella ei vaikuttanut kanojen munintaprosenttiin, mutta se vähensi rehunkulutusta ja pienensi tuotettujen munien keskipainoa sekä kanojen elopainoa. Camelinapuristeen käyttö ei vaikuttanut kanojen kuolleisuuteen, eikä eläinlääkärin tekemässä patologisessa tutkimuksessa löytynyt muutoksia. Camelinapuristetta saaneiden ryhmien ulostenäytteen kuiva-aine oli pienempi kuin kontrollirehua saaneiden ryhmien. Tämä voi viitata ravintoaineiden huonompaan sulavuuteen.
Camelinapuristeen osuuden lisääntyessä rehussa broilereiden kasvu heikkeni, rehunkulutus pieneni ja rehunmuuntosuhde kasvoi. Kasvun heikkeni eniten ryhmissä, joiden rehussa camelinapuristetta oli 20 tai 25 %. Lisäksi camelinapuriste näytti heikentävän erityisesti kukkobroilerien kasvua, joiden kasvupotentiaali on kanoja suurempi. Camelinapuriste pienensi broilereiden kuolleisuutta, mutta heikensi pehkun laatua.
Sekä munan keltuaisen että broilereiden rintafileen rasvahappokoostumus muuttui ihmisravitse-muksen kannalta edullisempaan suuntaan, kun rehun soijarouhetta korvattiin camelinapuristeella. Pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen pitoisuus keltuaisessa kasvoi ja omega-6- ja omega-3-rasvahappojen keskinäinen suhde pieneni. Camelinapuriste ei heikentänyt kanamunan tai broilereiden rintafileiden aistinvaraista laatua.
Tämän kokeen tulosten perusteella camelinapuristetta voidaan syöttää muniville kanoille jopa pelkkänä valkuaisrehuna (26 % rehusta) ilman haitallisia vaikutuksia kanojen terveyteen, tuotantoon tai munien aistinvaraiseen laatuun. Broilereiden rehuissa camelinapuristeen käyttömäärää on syytä rajoittaa 10%:iin. Camelinapuriste muuttaa sekä munien että broilerilihan rasvahappokoostumusta terveellisemmäksi.
