Peltopyy ja monimuotoisuuden ohjauskeinot
Avainsanat:
luonnon monimuotoisuus, optimiohjaus, peltopyy, ruis, torjunta-aineetAbstrakti
Tutkimuksessa tarkastellaan viljelykasvivalinnan ja tuotantotavan (tavanomainen tai luonnonmukainen) sekä torjunta-aineiden käytön ja metsästäjien metsästyspäätösten vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Monimuotoisuuden indikaattorina käytetään peltopyykantaa. Peltopyy (Perdix perdix) soveltuu hyvin maatalousympäristön ja erityisesti peltoluonnon monimuotoisuutta mittaavaksi indikaattorilajiksi, koska peltopyyt pesivät ja ruokailevat pelloilla.
Luonnonmukaisesti viljelty ruis on tutkimuksessa esimerkkinä ympäristöhyötyjä tuottavasta viljelykasvista. Syysrukiin oras tarjoaa talvista viherravintoa muun muassa peltopyille, eikä luomuviljelyssä käytetä lainkaan kemiallisia torjunta-aineita. Tavanomaisessa tuotannossa käytettävät kemialliset kasvinsuojeluaineet parantavat viljelykasvien (tutkimuksessa kevätvehnän) tuottavuutta, mutta ne lisäävät myös peltopyiden poikaskuolleisuutta, koska torjunta-aineet vähentävät poikasten tarvitsemaa hyönteisravintoa. Ympäristöön kohdistuvien haittojen lisäksi torjunta-aineet aiheuttavat myös terveysriskejä ihmisille.
Peltoviljelyn tuottamat hyödyt ja haitat sekä peltopyykannan tuottamat hyödyt tulee sisäistää taloudellisilla ohjauskeinoilla. Ellei niin tehdä, viljelijöillä ja metsästäjillä ei ole riittäviä kannustimia toimia monimuotoisuuden suojelemiseksi vaan liian pieni osa peltopinta-alasta käytetään ympäristöhyötyjä tuottavan luomurukiin tuotantoon. Vastaavasti kemiallisia torjunta-aineita käytetään liian paljon, ja peltopyykanta jää myös liiallisen metsästyksen takia pieneksi.
Tutkimuksessa johdetaan yhteiskunnallisesti optimaaliset, maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävät ohjauskeinot, joita voidaan hyödyntää maatalouden ympäristöpolitiikassa ja riistanhoidossa. Luomurukiinviljelyn tuottamat ympäristöhyödyt saadaan sisäistettyä maksamalla luonnonmukaisesti tuotetulle rukiille viljelyalaperusteista tukea. Torjunta-aineiden käytölle on asetettava vero. Veron avulla saadaan sisäistettyä sekä torjunta-aineiden ihmisille aiheuttamat terveysriskit että myös torjunta-aineiden aiheuttamat peltopyykannan kasvutappiot. Luomurukiinviljelyn hehtaarituen ja torjunta-aineveron lisäksi tarvitaan myös pyyntilupamaksu peltopyyn metsästystä ohjaamaan.
Tuen, veron ja pyyntilupamaksun suuruudet riippuvat keskeisesti siitä, kuinka arvokkaana monimuotoista peltokasvituotantoa ja sen indikaattorina olevaa peltopyytä pidetään. Ohjauskeinojen mitoittamisessa hyödynnetään aiempia kotimaisia tutkimuksia.
