Onko lajikkeella väliä, parsakaalin lajikevalinta ja aistittava laatu
Avainsanat:
parsakaali, Brassica oleracea var. italica, aistinvarainen arvio, laatu, maku, luomuAbstrakti
Parsakaalin (Brassica oleracea var. italica) viljely ja tuotanto ovat lisääntyneet Suomessa 1990-luvulta
alkaen voimakkaasti uusien, tasaisemmin satoa tuottavien lajikkeiden ja sadon ajoituksen takia. Lisäksi kuluttajat ovat oppineet käyttämään terveellistä ja maukasta kaalia monipuolisemmin. Ammattiviljelyssä lajikevalinta on haastava tehtävä varsinkin luomutuotantojärjestelmässä siksi, että aina ei ole saatavilla luomulisäysaineistoa tai tavanomaisesti tuotettuja käsittelemättömiä siemeniä. Hyvissä kasvuoloissa parsakaalit kasvavat helposti liian suuriksi. Tiheämmällä istutuksella ja vähäisemmällä typpilannoituksella saadaan kaalien kokoa rajoitettua jonkin verran. Lajikevalinta vaikuttaa sadon määrään sekä ulkoiseen ja aistittavaan laatuun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lajikevalinnan vaikutuksia parsakaalin
ulkoiseen ja aistittavaan laatuun. Lisäksi tarkasteltiin kasvuston katteen vaikutusta tavanomaisen ja luomu
viljelyjärjestelmän mukaan tuotetun parsakaalin laatuun.
Useimpien lajikkeiden sadosta oli yli 90 prosenttia kauppakelpoista vuonna 2004, jolloin kasvukausi oli kaalin viljelylle sopiva sateinen ja viileä. Seuraavana vuonna kasvukausi oli myös sateinen, mutta heinäkuussa oli hellettä ja kosteaa. Silloin kauppakelpoista satoa alensivat kosteassa ja lämpimässä viihtyvät bakteeritaudit.
Aistinvaraisissa arvioissa kauppakelpoisesta vuoden 2005 sadosta elokuun alussa kerätyt lajikkeet olivat tummemman vihreitä kuin myöhemmin kerätyt lajikkeet. Vaikka ’Fellow’-lajikkeen ulkomuoto ei ollut tavoiteltu kupera, se oli aistinvaraisesti rakenteeltaan ja maultaan erittäin hyvä. Maultaan heikoimpia lajikkeita olivat Milady ja Triathlon. Eri kasvupaikkojen välillä oli eroja. Makuun ei kuitenkaan näyttäisi
vaikuttavan viljelyjärjestelmä luomutuotannon eduksi, vaikka luomutuotetut kaalit olivat tässä tutkimuksessa
aistinvaraisesti parempia kuin kokeen tavanomaisesti tuotetut kaalit. Tavanomaisesti tuotettu verrannekaali
oli aistinvaraisesti samaa luokkaa luomukaalien kanssa.
Vuonna 2005 luomuviljelyssä hyväksi tuholaistentorjuntakeinoksi havaittu kasvuston kateharso ei vioittanut kaalien laatua. Harson alla kasvaneet kaalit olivat laadultaan hyviä, ellei parempiakin kuin ilman harsoa kasvatetut kaalit kuumuudesta huolimatta. Varmoja säänkestäviä lajikkeita voisivat olla esimerkiksi Montop ja Ironman lajikkeiden kaltaiset vaihtoehdot. Parsakaalikokeiden tulokset osoittavat, että ammattituotantoon tarkoitetuilla lajikkeilla ja luomumenetelmillä voidaan tuottaa erinomaisia parsakaaleja
niin kooltaan kuin laadultaan.
