Lihaksikkaalla kalkkunallako lihasongelmia?
Avainsanat:
kalkkuna, hyvinvointi, jalostus, lihasongelmat, kreatiinikinaasiAbstrakti
Kalkkunoiden hyvinvointiongelmat ovat ajankohtaisia sekä kotimaassa että maailmalla. Kalkkunan
lihantuotanto-ominaisuuksien jalostuksella on onnistuttu parantamaan erinomaisesti eläinten
rehuhyötysuhdetta, kasvunopeutta ja lihasmassaa verrattuna vastaavanikäiseen vähemmän jalostettuun
lajitoveriin. Jalostuksessa on kuitenkin saatettu haluttujen ominaisuuksien ohella valita geenejä, jotka
aiheuttavat häiriöitä kalkkunoiden lihasten toimintaan ja niiden rakenteeseen. Nopeasta kasvusta
saattaa aiheutua eläimille hyvinvointiongelmia kuten jalkojen heikkoutta, alentunutta kävelykykyä ja
lihassairauksia. HY eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehty kalkkunoiden hyvinvointia
teuraskuljetuksen aikana mittaava tutkimus paljasti lintujen veren lihasentsyymipitoisuuksien
(kreatiinikinaasi, CK) olevan huomattavan korkeita. Kalkkunoiden verenkierron kohonnut CK
pitoisuus on todettu muissakin tutkimuksissa, ja sen oletetaan olevan merkki voimakkaasti kasvavan
linnun reisi- ja/tai rintalihasten solutuhoista. Ruokinnan rajoittamisella pystytään alentamaan
jalostettujen kalkkunoiden plasman CK pitoisuutta, mutta pitoisuus pysyy siitä huolimatta
korkeampana kuin perinteisten, jalostamattomien kalkkunoiden veressä. Siitä, aiheutuuko linnuille
lihasten solutuhojen johdosta kipua, ei ole tutkittua tietoa.
Tämän Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen tavoitteena on tutkia teuraaksi
kasvatettavien kalkkunoiden nopeaan kasvuun liittyviä lihasentsyymimuutoksia ja näihin mahdollisesti
liittyviä käyttäytymismuutoksia. Hypoteesimme on, että kalkkunoilla esiintyy yleisesti kroonista reisija/
tai rintalihasten solutuhoista aiheutuvaa kipua. Solutuhoja indikoi verenkierron kohonnut CK.
Oletuksena on, että kalkkunoiden tuntema kipu voidaan osoittaa seuraamalla kipulääkityksen
vaikutuksia kalkkunoiden käyttäytymiseen, erityisesti niiden liikuntahalukkuuteen.
Esikokeessa 15 kalkkunaa jaettiin kahteen yhtäläiseen ryhmään veren CK pitoisuuden
perusteella. Toiselle ryhmälle annosteltiin kerran päivässä kolmen päivän ajan kipulääkettä ja toiselle
ryhmälle vastaavasti plaseboa. Kalkkunoiden käyttäytymistä kotikarsinassaan, kävelykykyä ja
liikuntahalukkuutta testiradalla seurattiin ennen kipulääkitystä ja sen aikana. Liikuntahalukkuustestissä
mitattiin eläinten kävelynopeutta, kiihtyvyyttä, ketteryyttä ja käyttäytymistä. Eläinten motivaatiota
toimia testiradalla kasvatettiin ruokapalkinnolla ja testiä edeltävällä lyhyellä paastolla. Liikuntatestien
jälkeen eläimet lopetettiin ja niiden nivelien ja jalkapohjien kunto tarkastettiin. Rinta- ja reisilihaksista
otetuille näytteille tehdään histologinen tutkimus. Varsinainen tutkimus 40 kalkkunalla käynnistyy
keväällä 2010. Mikäli veren kohonneen CK pitoisuuden todetaan olevan merkki kalkkunoiden
kokemasta kroonisesta kivusta, on kalkkunoiden jalostus- ja ruokintaohjelmat sekä teuraskuljetusten
järjestäminen uudelleen arvioitava.
