MAASÄÄ – teknologia-alusta: Ajantasaista sää- ja vedenlaatutietoa maatalouden ja ympäristöseurannan käyttöön
Avainsanat:
Automaattiset sääasemat, langattomat anturit, ravinnekuormitus, kasvinsuojelu, tutkimushankkeet, vedenlaatu, sää, maankosteus, veden sameus, ympäristönseurantaAbstrakti
Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi on vaadittu tehokkaampia keinoja. Ratkaisuja etsitään myös maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi, sillä suurin osa ihmistoiminnan aiheuttamista typpi- ja fosforipäästöistä tulee maataloudesta. Myös kansalliset ja kansainväliset vesiensuojeluohjelmien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää maatalouden päästöjen vähentämistä ja vesistöseurannan järjestämistä. Toisaalta maatalouden kannattavuus ja elintarviketuotannon laatu – ja jäljitettävyysvaatimukset edellyttävät kasvintuotannon panostusten (lannoitus, kasvinsuojelu) täsmällisempää kohdentamista ja ympäristövaikutusten minimoimista.
Teknologia-alusta ympäristötietopalveluiden kehittämiseksi (Maasää) -tutkimushankkeessa näihin haasteisiin pyritään vastaamaan rakentamalla teknologia-alusta, joka luo toimintatavan kerätä, tallentaa, jakaa ja hyödyntää automaattisesti mitattuja ympäristötietoja maataloudessa ja ympäristönseurannassa. Maasää – teknologia-alusta tuottaa ajallisesti jatkuvaa ja alueellisesti tarkkaa säätietoa, mittaustietoja maan ja kasvuston kosteudesta ja veden laadusta ympäri vuoden. Ajantasaisen paikkatietokannan pohjalta kehitetään paikallisesti tarkkoja sääpalveluita, kehitetään maatalouden sovelluksia ja ennustepalveluita (esim. tautiriskiennusteita) sekä tarkennetaan vedenlaadunseurantaa ja vesistö- ja huuhtoumamalleja. Maasää –alustan avulla tarkastellaan myös sään ja viljely- ja vesistösuojelutoimenpiteiden vaikutusta kuormituksen rakentumiseen. Myös sään ajallisen vaihtelun ja ääri-ilmiöiden kuten sadantapiikkien vaikutusta kuormitukseen voidaan arvioida jatkuvatoimisten ja ympärivuotisten sää- ja ravinnemittausten pohjalta. Maasää-alusta luo myös hyvät puitteet testata maatalouden ja ympäristöseurannan automaattista anturointiteknologiaa.
Tutkimus kohdistuu Karjaanjoen valuma-alueelle (noin 2000 km2), jonne rakennetaan koko valuma-alueen kattava tiheä sään, maankosteuden ja vedenlaadun mittausverkko käyttäen langattomia ja automaattisia sääasemia ja antureita. Peltolohkokohtaisen mallintamiseen ja seurantaan liittyen alueelle rakennetaan kaksi tihentymää, joissa mittaustietoa kerätään peltolohkokohtaisesti. Yhteensä alueelle sijoitetaan noin 80 sääasemaa, 30 maan kosteusanturia, 11 veden sameusanturia sekä 4 ravinneanturia vuoden 2008 loppuun mennessä. Mittaustiedot siirretään GSM-verkkoa pitkin palvelimelle, josta mittaustietoja voi käyttää ja ladata sovellusten käyttöön Internet-verkon välityksellä.
Toukokuussa 2007 alkanut hanke jatkuu vuoden 2008 loppuun. Tarkoituksena on kuitenkin hyödyntää hankkeessa rakennettua mittausverkkoa tutkimuksessa ja liiketoiminnan kehittämisessä myös jatkossa. Tekesin, Maa- ja metsätalousministeriön ja yritysten rahoittamaa hanketta koordinoi MTT, ja siinä ovat mukana lisäksi Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Århusin yliopisto sekä suuri joukko yrityksiä, ympäristö ja maatalousalan organisaatioita ja Ympäristöministeriö.
