Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Nyckelord:
hiili, nurmi, ohra, satovaikutus, typpiAbstract
Viimeaikaiset tulokset massa- ja paperiteollisuuden sivuvirroista ja tehtaan jätevesien puhdistusprosesseista syntyvien kuitulietteiden käytöstä maanparannusaineina hienojakoisilla viljelymailla ovat olleet lupaavia. Kuitulietteiden sato-, hiilisyöte- ja maanparannusvaikutusten selvittämiseksi karkeilla kivennäismailla (KHt) perustettiin Biosfääri-hankkeessa (Biosfääri Pohjois-Savo; Biomassan ja biojalostusteknologioiden hyödyntäminen liiketoiminnan kasvattamisessa) Luke Maaningalle kaksivuotinen, lohkoittain satunnaistettu ja neljänä kerranteena toteutettu kenttäkoe. Timotei-nurminatanurmi perustettiin kesäkuussa 2020 suojaviljan alle. Ennen kylvöä kuitulietteet levitettiin maan pintaan (21–28 tuore-t ha-1, liukoinen-N n. 15 kg ha-1, kokonais-P n. 26 kg ha-1) ja äestettiin noin 7 cm:n syvyyteen. Toinen metsäteollisuuden kuitulietteistä oli tyyppinimeltään kalkkistabiloitu puhdistamoliete (kalkkikuitu Kuopio; Fortum Waste Solution Oy; jatkossa maanparannuskuitu A), kun taas toinen oli hygienisoimaton ja tuotteistamaton (Stora Enso Oyj, Varkaus; jatkossa maanparannuskuitu B). Kuitulietteistä otetuissa näytteissä ei todettu salmonellabakteereita ja Escherichia coli -pitoisuudet (<10 pmy g-1) alittivat raja-arvot. Ennakkotietojen perusteella levitysmäärät suunniteltiin siten, että keskimääräinen kadmiumin enimmäiskuormitus ei ylittyisi ja lisätty hiilimäärä olisi samansuuruinen kuitukoejäsenten kesken (toteuma n. 3100 kg C ha-1). Molemmilla kuitulietteillä oli mukana kaksi mineraalityppilannoitustasoa (40 ja 80 kg N ha-1, lisänä n. 40 kg K ha-1). Mukana oli myös mineraalityppiportaat (0, 40, 80, 120 kg N ha-1, lisänä 10 kg P ha-1, n. 40 kg K ha-1). Tässä raportissa tuloksia esitetään karsitusti seuraaville koejäsenille: 1) typpilannoittamaton 0 kg N ha-1 (jatkossa 0 N), 2) mineraalityppiporras 80 kg N ha-1 (jatkossa 80 N), 3) maanparannuskuitu A + 80 N ja 4) maanparannuskuitu B + 80 N. Nurmivuonna 2021 tarkasteltiin kuitulevitysten jälkivaikutusta. Mineraalitypen lannoitustasot säilytettiin samanlaisina kuin vuonna 2020 (lisänä 1. niitossa: 20 kg P ha-1, n. 25 kg K ha-1; 2. niitossa: 0 kg P ha-1, n. 25 kg K ha-1). Ensimmäisenä koevuonna puimalla korjatun ohran sato (15% kosteus) oli kuitukoejäsenillä 80 kg N ha-1 -lisäystasolla keskimäärin 3840 kg ha-1, eikä poikennut tilastollisesti merkitsevästi koejäsenestä 80 N. Vuonna 2021 kuitukoejäsenet tuottivat keskimäärin 980 kg ka ha-1 suuremman nurmen kokonaiskuiva-ainesadon verrattuna 80 N -koejäseneen. Tämä satoero oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla maanparannuskuiduilla ja selittyi todennäköisesti kuitujen sisältämän typen mineralisoitumisella.
