3D-mittaukseen perustuva karjan tarkkailu
Nyckelord:
3D-skannaus, lehmän rakenne, digitalisaatioAbstract
Maatiloille on jo tarjolla digitaalisia ratkaisuja, mutta uusia digitalisaatiota ja älyteknologiaa hyödyntäviä innovaatioita tarvitaan lisää. Peltojen täsmäviljelyn lisäksi yksi selkeä kokonaisuus uuden teknologian hyödyntämisessä on tuotantoeläinten seuranta maatiloilla. "3D-mittaukseen perustuva karjantarkkailu" on esiselvityshanke, jonka tavoitteena on tutkia fotogrammetrian eli kuvilta mittaamisen soveltuvuutta naudan rakenteen mittaamiseen.
Eläinten 3D-mittaukseen liittyy huomioon otettavia erityispiirteitä: 1) Miten määritellään mitattavan eläimen mitat, mikäli eläimellä on niin paksu turkki, että oikeiden mittojen havainnointi koskettamatta on vaikeaa. 2) Mittaus on toteutettava useilla eri mittalaitteilla samanaikaisesti, jotta mallista saadaan lyhyessä ajassa kattava. 3) Mittauksen keston on oltava erittäin lyhyt, koska kohde ei tietoisesti osaa pysytellä liikkumattomana. 4) Eläinten hyvinvointi mittaamisen aikana ei vaarannu. Navettaympäristön haasteita ovat mm. kameran sijoittaminen, mittauksen esteenä olevat rakenteet, eläinten liikkuminen ryhmissä ja valaistus.
Esiselvityshankkeessa tutkitaan niitä toimintatapoja, joita tarvitaan eläimen rakenteen mittaukseen maatilalla. Hankkeessa selvitetään tietojen tallentamista sähköisesti järjestelmään, josta tieto olisi luettavissa paikasta ja ajasta riippumatta. 3D-mittausteknologian avulla pyritään saamaan objektiivinen näkemys naudan rakenteesta. Eläimestä eri ajanjaksoina otettuja kuvia vertaamalla voidaan seurata sen kuntoluokan ja kasvun kehitystä. Kuvasarjoista voidaan myös havaita poikkeamia eläimen normaalista kunnosta ja tietoa voidaan hyödyntää sairauksien ehkäisemisessä.
Erilaisia fotogrammetriaan perustuvia mittaustekniikoita kokeillaan Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Ilmajoen kampuksen tutkimusnavetassa ja eteläpohjalaisilla maitotiloilla. Hankkeeseen osallistuvilta tiloilta voidaan kerätä ainutlaatuista tietoa eläinaineksen ja eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen. Samalla selvitetään, soveltuuko valittu teknologia tulevaisuudessa helpottamaan jalostusasiantuntijoiden ja eläinlääkäreiden työtä sekä hyödyttämään maatilayrittäjiä.