Rypsikasvuston mikroilmasto ja pahkahome
Nyckelord:
rypsi, kasvutiheys, mikroilmasto, pahkahome.Abstract
Rypsin pahkahomeen esiintyminen ja sen aiheuttama tuho vaihtelee vuodesta toiseen alueittain ja peltolohkoittain. Suurin osa tartunnasta tapahtuu kasvuston alimmassa kolmanneksessa. Pahkahomeen runsas esiintyminen edellyttää taudinaiheuttajan, alttiin isäntäkasvin ja taudille suotuisien olosuhteiden esiintymistä.
Ilmajolla seurattiin v 2010, 2011ja 2012 rypsikasvustojen mikroilmastoa HHt-mailla. Tavoitetiheydet olivat 100 ja 300 kpl/m2 ja saavutetut tiheydet vuosittain: harva 88,52 ja 72 sekä tiheä 247 ,171 ja 118 kpl/m2. HOBO-dataloggerit tallensivat lämpötilan ja suhteellisen kosteuden (RH) 15 min välein eri korkeudelta (10, 20, 40, 60, 80 ja 100 cm).
Kasvuston pituuskasvun alkaessa, kukinnon muodostusvaiheessa ja kukinnan alkupuolella, suhteellinen kosteus säilyi tiheän kasvuston tyvessä yhtäjaksoisesti useita vuorokausia korkeana. Yöllä koko kasvuston RH on korkea ja tiheän ja harvan kasvuston RH ero on muutama % -yksikkö. Päivällä RH on kasvuston tyvellä suurempi kuin latvaosissa. Päivällä ero eri korkeuksilla ja tiheyksillä saattoi olla 10 jopa yli 20 % -yksikköä. Harva kasvusto kuivui kynnysarvoja kuivemmaksi nopeammin. Pahkahomeisia yksilöitä oli harvassa kasvustossa neliöllä n. puolet vähemmän kuin tiheämmässä.
Myös Ruotsissa, Saksassa, Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa on todettu kasvustotiheyden vaikuttavan pahkahomeelle suotuisina vuosina (kostea ennen kukintaa) taudin runsauteen, sen sijaan kuivina ja lämpiminä vuosina tautisuudessa ei ollut satoon vaikuttavia eroja.
Mikroilmastollisia integroidun torjunnan mahdollisuuksia: Tiheyden lisäksi jopa kylvörivin suunnan on havaittu vaikuttavan kasvuston mikroilmastoon. Esim. maa- ja merituulivyöhykkeellä (mesoskaalan ilmiö esiintyy ilman yleisen kiertovirtauksen ollessa heikko 20–40 km rannikkovyöhykkeellä, järvien rannoilla ilmiö on rajallisempi) ilmiöön suuntainen kylvörivi edesauttaa ilmanvaihtoa ja poikkisuuntainen pitää suhteellisen kosteuden korkeampana.
Mikäli riviväli on harva, voidaan ”liettymisen” jälkeen kosteana pysyvä (HHt, Mm ym.) riviväli harata ja saada uudelleen haihduntasuoja aikaiseksi. Muokkaus samalla myös tuhoaa jo kotelomaljan tuottaneita rihmastopahkoja (kuivuvat) ja estää 0–2 cm syvyydellä olevien pahkojen kotelomaljojen tuotosta. Tiheää rypsitaimistoa voisi mahdollisesti harventaa ilman satomenetyksen pelkoa ja muodostaa haihduntasuoja kylvöriveihin nähden poikkipäin haraten samalla kuivattaen mikroilmastoa.
