Yksivuotiset laidunkasvit luomutiloilla: kokemukset hyötykäyttöön neuvonnan ja tutkimuksen yhteishankkeessa
Nyckelord:
laidun, luonnonmukainen tuotanto, nurmirehu, rehuanalyysi, rehuarvo, sulavuusAbstract
Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittamassa Luomuneuvonnan kehittämishankkeessa tehtiin kesällä 2013 maatilojen, ProAgrian ja MTT:n yhteistyönä havaintokokeita eri aiheista. Märehtijäryhmä valitsi aiheekseen yksivuotiset laitumet, jotka tarjoavat tiloille lisävaihtoehdon kesäkauden rehustukseen.
Neuvojat kartoittivat sopivia seurantaan mukaan lähteviä asiakastiloja ja mukaan saatiin 14 luomutilaa eri puolilta Suomea. Mukana oli laaja kirjo erilaisia yksivuotisia laidunkasveja. Näistä raiheinät ovat tyypillisiä nopeakasvuisia ja satoisia yksivuotisten nurmien kasvilajeja pääosin seoksina muiden kasvilajien kanssa. Useissa seoksissa oli mukana myös viljoja, jotka syötettiin laitumessa vihantana. Koska kyseessä olivat luomutilat, myös erilaiset palkokasvit kuuluivat tyypillisiin seoskasveihin. Käytettyjä yksivuotisia palkokasvilajeja olivat virnat, härkäpapu ja herne. Lisäksi puolessa kasvustoista mukana oli monivuotisia heiniä ja apiloita eli samalla perustettiin monivuotinen laidunnurmi.
Kasvustojen kehitystä seurattiin toistuvin näytteenotoin. Laidunkasvuston massan määrä saatiin selville kehikkomittauksin. Valion ARTTURI®-analyysin avulla määritettiin kasvustojen ravitsemuksellinen laatu ja kivennäiskoostumus. Tyypillisesti laidunkasvustojen D-arvo (sulavuus eli energia-arvo) oli hyvin korkea sekä raakavalkuais- ja kaliumpitoisuudet suuria, mutta kuiva-ainepitoisuus matala. Kasvun edetessä ravitsemuksellinen laatu laski samoin kuin niittonurmissa, joten laidunnuksen ajoitukseen on kiinnitettävä huomiota. Neuvojat keräsivät lisäksi viljelijöiltä tiedot kasvustojen perustamisesta, perustelut yksivuotisten laidunkasvien käytölle ja kartoittivat kokemuksia laiduntamisesta ja lisäruokinnasta.
Luomuviljelijät kokivat yksivuotisten laidunkasvustojen käytöstä useita hyötyjä. Systemaattisesti kerättyjen näytteiden valossa kasvustojen potentiaali niin sadon laadun kuin määrän osalta on hyvä, vaikka vaihtelu eri kasvustojen välillä olikin suurta ja joissain tapauksissa rikkakasveja esiintyi runsaasti.
