Märehtimistä mittaavan RuminAct™ laitteiston toiminnan testaaminen laidunolosuhteissa lypsylehmillä

Författare

• Salla Ruuska Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio
• Mikko Järvinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka
• Sari Kajava Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka
• Auvo Sairanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka
• Elina Juutinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka
• Paula Martiskainen Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio,
• Jaakko Mononen Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos, Kuopion kampus, PL 1627, 70211 Kuopio

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75601

Nyckelord:

nauta, käyttäytyminen, märehtiminen, automaattinen mittaaminen, täsmäkotieläintuotanto

Abstract

RuminAct™ (Milkline SRL, Italia) on nautojen terveyden automaattinen seurantalaitteisto, joka mittaa märehtimiseen käytettyä aikaa märehtimisestä syntyvien äänien perusteella. Tutkimuksemme tarkoituksena on testata RuminAct laitteiston toimintaa ja laitteiston tuottamien tulosten luotettavuutta märehtimisen osalta. Tässä julkaisussa esitetään alustavat tulokset laitteiston testauksen ensimmäisestä vaiheesta, joka toteutettiin MTT:n Maaningan tutkimusasemalla lypsylehmien laidunnuskokeen yhteydessä. Kokeessa oli mukana 36 lypsylehmää, jotka jaettiin kokoaikalaidunnusryhmään (KL, n = 18) ja osa-aikalaidunnusryhmään (OL, n = 18). Käytännön kokemusta RuminAct kaulapantojen toimivuudesta kerättiin kaikilta eläimiltä. KL eläinten käyttäytymistä seurattiin elokuussa yhtäjaksoisesti 48 tunnin ajan suoralla seurannalla laidunolosuhteissa. Eläinten käyttäytyminen kirjattiin käyttäen hetkittäistä seurantaa (instantaneous sampling) 10 minuutin välein. Lehmien märehtimistä mitattiin samanaikaisesti RuminAct laitteistolla. RuminAct:in antamia lehmän märehtimistietoja verrattiin kerättyyn käyttäytymistietoon korrelaatioanalyysilla. Asennetuista 36 kaulapannasta kaksi ei toiminut ollenkaan (KL-ryhmä ja OL-ryhmä) ja yksi kaulapanta mittasi märehtimiseen käytettyä aikaa ja aktiivisuusarvoa, muttei pystynyt laskemaan näistä muutoskäyriä (OL-ryhmä). Lisäksi yksi kaulapanta jouduttiin poistamaan kesken tutkimuksen eläimen saamien kaulan alueen iho-oireiden takia (KL-ryhmä). KL-ryhmässä suoralla seurannalla ja RuminAct:lla saatujen tulosten korrelaatiot voitiin siis laskea 16 eläimeltä. Suoraseurannan ja RuminAct:n antamien märehtimistulosten välinen korrelaatio oli heikko (r = 0,347; p < 0,001), kun mukana olivat kaikki (n = 256) kahden tunnin havaintojaksot. Kun aineistosta poistettiin ne 2 tunnin jaksot, joissa ei voitu olla varmoja eläimen käyttäytymistoiminnosta, korrelaatio RuminAct:in mittaaman märehtimisen kanssa parani (r = 0,582; p < 0,001, n = 154). Kaulapantakohtaiset korrelaatiot suoraseurannan ja RuminAct:n välillä vaihtelivat kuitenkin suuresti (r = -0,008–0,843; n = 7–13 2 h jaksoa / eläin). RuminAct mittasi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta suurempia märehtimisaikoja kuin suoraseuranta. Kun aineistosta poistettiin kyseisen kaulapannan havainnot sekä havainnot kaulapannasta, jonka kohdalla kaulapannan ja suoran seurannan antama korrelaatio oli hyvin alhainen ja negatiivinen, suoran seurannan ja kaulapannan antamien tulosten välinen korrelaatiokerroin parani edelleen (r = 0,698; p < 0,001, n = 132). RuminAct laitteiston mittausluotettavuus voi olla riittävä eläintuotannossa, mutta alustavien tulostemme mukaan laitteiston tarkkuus märehtimiseen käytetyn ajan mittaamisessa ei ollut kaikissa kaulapannoissa riittävä tutkimustarkoituksiin. Epätarkkuus voi osaltaan johtua myös kokemuksen puutteesta kaulapantojen kiinnittämisessä.