Järvisedimentin hyödyntämismahdollisuudet Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla
Nyckelord:
järvisedimentti, paikallinen bioenergian tuotanto, vesistöjen rehevöityminenAbstract
Energiaomavaraisuuden kasvattaminen on tärkeää aluetaloudelle ja lähellä tuotetun energian käyttö on järkevää myös ympäristövaikutusten kannalta. Uutena asiana alueen bioenergiakentällä on noussut esiin järvien eloperäisen pohjasedimentin käyttö paikallisessa energiantuotannossa, esimerkiksi polttoraaka-aineen tuotannossa tai biokaasutukseen sopivana materiaalina. Samalla mahdollisuutena on alueen järvien tilan parantaminen ja niiden virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen.
Vesistöjen rehevöitymisen perimmäinen syy on järven ravinnetason kasvu. Ravinteita pääsee vesiin sekä järven omasta tuotannosta että valuma-alueelta eloperäisenä humuksena sekä ravinteina. Osa järvissä tapahtuneesta rehevöitymisestä on seurausta ihmisen toiminnasta. Poistamalla vesistön pohjiin kerrostunutta eloperäistä materiaalia voitaisiin vesistöjen rehevöitymistä hillitä ja saada lisäksi kelvollista materiaalia esimerkiksi energiantuotantoon.
Esiselvityshankkeen tarkoituksena on selvittää sedimentin käyttömahdollisuuksia ja käytön mahdollisia rajoitteita (mm. raskasmetallipitoisuudet). Hankkeella tehtiin kesäkuussa sedimentti-näytteenottoa Alajärvestä sekä Ähtärin Hankavedestä. Pohjalietteen eloperäisen aineksen pitoisuus oli parhaimmillaan 35 %. Näytemateriaalin teholliseksi lämpöarvoksi määritettiin 13,4 MJ/kg, joka on hieman alempi kuin turpeella keskimäärin (21 MJ/kg), johtuen todennäköisesti runsaasta kivennäismaan osuudesta sedimentissä.
Raskasmetallipitoisuuksien osalta kadmiumin (Cd) ja Alajärvessä arseenin (As) pitoisuudet ylittivät Ympäristöministeriön (2004) määrittämien haitallisten aineiden pitoisuuksien raja-arvot sedimentissä. Materiaalin lannoitekäyttöön metallien pitoisuudet jäivät selvästi alle lannoitteille määriteltyjen raja-arvojen.
Ähtärin Hankavedellä 24.8.2011 kelluvan kaivinkoneen näytöstilaisuudessa tehdyn näytteenoton yhteydessä seurattiin veden näkösyvyyden muutoksia päivää ennen näytöstilaisuutta, heti näytöksen jälkeen ja edelleen kahden vuorokauden välein, kunnes veden näkösyvyys oli palannut näytteenottoa edeltävään tilaan. Lahdesta otettiin lisäksi vesinäyte, jonka perusteella näytteenoton vaikutukset olivat vähäisiä.
Hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö. Etelä-Pohjanmaan liitto, alueen kunnat sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu rahoittavat hanketta.
