Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä – tuloksia syys- ja kevätviljan peltokokeilta
Nyckelord:
maanparannuskomposti, kuivarae, puhdistamoliete, yhdyskuntajäte, kevätvilja, syysvilja, lehtivihreä, typpisato, viljavuusfosforiAbstract
Yhdyskunnissa syntynyttä orgaanista biojätettä ja puhdistamolietettä prosessoidaan biologisesti kompostoimalla ja mädättämällä. Lannoitevalmistesäädösten mukaisia maanparannuskomposteja ja kuivarakeita hyödynnetään kasvintuotannossa. Orgaaniset lannoitevalmisteet sisältävät yleensä runsaasti kokonaisfosforia mikäli niiden raaka-aineena on puhdistamolietettä. Typpisisältö on usein alhaisempi ja se vaihtelee suuresti prosessoinnin mukaan. Puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden typen hyödyntämistä tarkastellaan lehtivihreän ja jyvän N-sadon kautta kolmella viljakokeella. Lisäksi tarkastellaan kevätviljan sadonkorjuun jälkeen mitattua peltomaan viljavuus-P:n ja liukoisen N:n määrää.
Keskitettyjen käsittelylaitosten tuottamia lannoitevalmisteita käytettiin viljan lannoitteena ympäristötuen ehtojen ja ravinnerajoitusten mukaan kolmella viljakokeella. Ohra lannoitettiin maanparannuskompostilla ja ruis termisellä kuivarakeella. Kevätvehnä lannoitettiin puhdistamolietteestä valmistetulla maanparannuskompostilla tai kuivarakeella. Käytetyt lannoitevalmisteet sisälsivät puhdistamolietettä, joten niiden kokonaisfosforista 40 % laskettiin kasveille käyttökelpoiseksi. Annostelussa käytettiin P:n varastolannoitusta ja lisätty liukoinen N tasattiin vaihtoehtoisille tasoille.
Ohranjyvän N-sato oli yli 100 kg/ha kun helppoliukoista N:ä annettiin vähintään 70 kg/ha. Tätä suuremmalla N-lannoituksella ohran N-sato ei enää noussut. Kasvuston lehtivihreä noudatti keväällä annetun liukoisen N:n määrää. Maan viljavuus-P ja liukoisen N:n määrä olivat sadonkorjuun jälkeen samalla tasolla kaikilla lannoituksilla. Lannoitetun rukiin tuottama jyvän N-sato oli 120–130 kg/ha, ja lannoittamaton N-sato oli 100 kg/ha. Rukiin lehtivihreätaso riippui keväällä annetusta N-lannoituksesta. Sadonkorjuun jälkeen pintamaan nitraattimäärä oli suurimmillaan 9,7 kg/ha. Pintamaan P-pitoisuus oli ruiskokeen kaikilla lannoituksilla 13–15 mg/l. Vehnäkokeella lisättiin raelannoituksilla liukoista N:ä yhteensä 70 tai 90 kg/ha (rae + mineraalilannoite) ja jyväsato oli 2600–2900 kg/ha. Tämä vastasi kontrollilannoitusten 80 tai 110 kg N/ha tuottamaa jyväsatoa. Kompostilannoituksilla lisättiin liukoista N:ä myös yhteensä 70 tai 90 kg/ha. Tällöin jyväsato 2300–2500 kg/ha oli kontrollilannoitusten 50 ja 80 kg N/ha välillä. Raelannoituksella kasvuston lehtivihreä oli suurimman kontrollilannoituksen kanssa samalla tasolla kasvukauden lopulla, muilla lannoituksilla lehtivihreätaso oli alhaisempi.
Kevätviljan lannoituksessa orgaanisella lannoitevalmisteella on mahdollista korvata 20–40 kg/ha mineraalityppeä, mutta välitön lannoitusvaikutus riippuu tuotteen ominaisuuksista ja kasvuolosuhteista. Yhdyskuntajätepohjaisen kompostin lannoitusvaikutus on usein heikompi kuin kuivarakeen. Kompostin hajoamisaste on korkea, kun taas terminen rakeistusprosessi voi haihduttaa suuren osan materiaalin sisältämästä ammoniumtypestä. Etenkin puhdistamolietepohjaiset raetuotteet voivat toimia hyvinä fosforin lähteinä.
