Kävisikö kauppa peltomaisemista: onko asukkailla kiinnostusta ostaa ja pellonomistajilla halukkuutta myydä maisemapalveluja?
Nyckelord:
maksuhalukkuus, maisema-arvokauppa, maisema-arvot, maaseutumaisemaAbstract
Viimeaikoina on etsitty markkinalähtöisiä keinoja tuottaa suojelu-, virkistys- ja maisemapalveluja. Markkinalähtöinen tapa tuottaa maisemapalveluita voisi olla maisema-arvokauppa. Hyödykkeen ostajia olisivat paikalliset asukkaat, jotka ostaisivat maisemapalveluja alueen maanomistajilta ja viljelijöiltä. Maisemapalvelut voisivat olla esimerkiksi maatalouden ympäristötuen ulkopuolelle jääviä maisemanhoitotoimenpiteitä tai maaseutumaisemien ylläpitoa. Maisemaan liittyvät hyödyt muodostuvat maiseman käyttöarvoista maiseman katselun kautta ja ovat hyvin paikallisia. Maisema-arvokaupan toteuttaminen edellyttäisi paikallisesta halukkuutta maksaa maisema-arvoista, tarjota niitä sekä yhteistä sopimusta maisema-arvokaupan ehdoista.
Kansalaisten halukkuutta maksaa maisemansuojelusta maisema-arvokaupan kautta on tutkittu ehdollisella arvottamisella ja valintakokeella vuonna 2008 kerätyn kyselyaineiston pohjalta (N 630). Kyselyssä esitettiin vastaajille erilaisia maisemanhoitotoimenpiteitä, joilla vaikutettaisiin alueen viljelymaisemiin. Toimenpiteet vaikuttaisivat erityisesti viljelemättömän pellon osuuteen, kasvilajien lukumäärään, laiduntaviin eläimiin, suojavyöhykkeisiin ja talousrakennusten kuntoon. Uudenlaisten maisemanhoitokäytäntöjen toteutustavaksi kuvattiin asukkaiden ja maanomistajien välinen maisema-arvokauppa, jossa asukkaat rahoittaisivat yhdessä maanomistajien kanssa kymmenen vuoden aikana toteuttaman maisemanhoito-ohjelman.
Ehdollisen arvottamisen menetelmä paljasti maisemanhoito-ohjelman kannatuksen eri kustannustasoilla. Ohjelman kannatus aleni maisema-arvokaupan aiheuttamien kustannusten kasvaessa. Jos ohjelman ei oletettu aiheuttavan kustannuksia, 81 % vastaajista kannatti sitä. Kotitaloudelle aiheutuvien kustannusten noustessa ohjelman kannatus laski. Puolet vastaajista kannatti ohjelmaa noin 86 euron vuotuisella kustannustasolla, mitä voidaan pitää yhtenä esitetyn maisemanhoito-ohjelman maksuhalukkuuden keskilukuna (ei-parametrinen mediaani). Toteutettu valintakoe paljasti, että esitetyistä maisemanhoitotoimista erityisesti laiduntavat eläimet sekä kunnostetut talousrakennukset sekä myös luonnontilaiset suojavyöhykkeet vaikuttivat vastaajien halukkuuteen osallistua ohjelmaan.
Maanomistajien halukkuus osallistua maisema-arvokauppaan oli heikko, sillä 48 % vastaajista oli haluttomia osallistumaan, tai he olivat asiasta epävarmoja (41 %). Vastanneista maanomistajista 11 prosenttia oli halukaita osallistumaan esitetynlaiseen maisema-arvokauppaan. Toimenpiteet, jotka kiinnostivat maanomistajia, liittyivät peltoalan säilyttämiseen viljelyssä ja talousrakennusten kunnostamiseen. Omistajat toivoivat useimmiten saavansa maisema-arvokauppaan liittyvistä toimenpiteistä korvausta joko kustannusten verran tai enemmän kuin kustannukset. Reilu 10-20 % omistajista olisi valmis tyytymään kustannuksia vähäisempään maisema-arvojen korvaustasoon toimenpiteestä riippuen.
Lähes puolet vastaajista piti maisema-arvokauppaa hyvänä keinona suojella alueen maisemia, mutta hieman alle 40 % oli epävarma maisema-arvokaupasta. Erityisesti maisema-arvokaupan toteutumista pidettiin epävarmana ja epäiltiin käytännön järjestelyjen hankaluutta.
