Arvio mahdollisista nurmibiomassan lähteistä bioenergian raaka-aineeksi Suomessa
Nyckelord:
bioenergia, biokaasu, biomassa, nurmikasvit, sato, syöte, viherkesantoAbstract
Nurmibiomassasta voidaan tuottaa energiaa mm. polttamalla tai prosessoimalla massa biokaasuksi. Tässä hahmotetaan kuinka paljon nurmibiomassaa olisi saatavissa nykyisellä tuotantorakenteella esim. biokaasun tuotantoon, jos muut bioenergiantuotannon reunaehdot sitä puoltaisivat. Merkittävä ala bioenergian tuotantoon on pellonkäyttökategoriassa ”Hoidettu viljelemätön pelto”, jonka ala v. 2009 on ollut 130 000 ha. Tästä alasta riistapeltoja oli 17 000 ha, jolta alalta satoa ei saa korjata pois. Biomassan hyödyntäminen on mahdollista myös viherkesannoilta (43 000 ha) ja suojavyöhykkeiltä
(7 000 ha). Sellaista peltoalaa, jolta sato voitaisiin hyödyntää on siten runsaat 160 000 ha. Tämä on merkittävä määrä suhteessa ruokohelpin nykyiseen viljelyalaan (18 000 ha) bioenergian tuotannossa.
On vaikea arvioida kuinka suuri biomassa muodostuu nykyisin hoidetulla viljelmättömällä pellolla, viherkesannoilla ja suojavyöhykkeillä. Kattavia biomassan arvioita ei ole tehty. Jos alueiden hoito ohjeistettaisiin ja otettaisiin huomioon sekä bioenergian tuotannon tarpeet että ao. ohjelmille asetetut muut tavoitteet huomioon ottaen niin vuosittain biokaasun tuotantoon käytettävisä olevan biomassan määrä voisi olla hyvin merkittävä. Nurmipalkokasvien hyödyntäminen olisi keskeinen tekijä biomasssasadon lisäämisessä. Rehunurmikasveista saataneen normaalin satovaihtelun vuoksi ajoittain ”ylijäämä” säilörehua biokaasulaitosten syötteeksi. Lisäksi syötettä voitaisiin todennäköisesti tuottaa nykyisellä rehunurmialalla hehtaarisatoja lisäämällä, jos syötteen tuottamiseen olisi riittävät taloudelliset kannustimet.
Siemennurmista on muutaman tuhannan hehtaarin alalta korjattavissa puintiolki ja odelmasato bioenergian tuotantoon. Viljojen aluskasveista on mahdollista saada syötettä biokaasun tuotantoon, mutta alhaiset hehtaarisadot rajoittanevat sadonkorjuun kannattavuutta. Italianraiheinästä ja palkokasveista olisi saatavissa suotuisissa olosuhteissa 2000 - 3000 kg ka/ha satoja. Jos esimerkiksi aluskasvien ympäristövaikutusten vuoksi halutaan niiden käyttöä lisätä voisi aluskasvien viljelypinta-ala olla hyvinkin merkittävä (yli 500 000 ha). Aluskasveista korjattavissa olevan sadon arviointi edellyttää lisätutkimuksia. Artikkelissa arvioidaan viljelytilaston ja tutkimusten satotietojen pohjalta minkälaisia nurmen tuotantoon perustuvia biomassamääriä ja viljelyaloja olisi mahdollisesti käytettävissä bioenergian tuotantoon. Esitys kartoittaa raaka-ainepotentiaalia ja aiheen tutkimustarvetta.
