Maitotilojen tilanpidon ja liikkeenjohdon kehittämistarpeet Pohjois- Savossa
Nyckelord:
maatalousyritykset, liikkeenjohto, johtaminen, kehittäminenAbstract
Suurentuva tilakoko ja muuttuva toimintaympäristö luovat uusia haasteita maatilan toimintojen järjestämiselle ja työn käytölle. Oma työpanos ei riitä enää kaikkiin töihin, joten toimintaa on priorisoitava niihin töihin, joista on paras tietotaito. Liikkeenjohto ja siihen liittyvien ratkaisujen tekeminen kuuluvat aina yrittäjälle.
Maitotilojen tilanpitoon ja liikkeenjohtoon liittyviä kehittämistarpeita tutkittiin Pohjois-Savossa lypsykarjatiloille suunnatulla kyselyllä, jossa selvitettiin maitotilan pitkän tähtäimen päätöksiin vaikuttavia tekijöitä, liikkeenjohdollisia taitoja, työn käyttöä, yrittäjän henkistä kasvamista, toimimista verkostoissa, tilan tuotantoteknologisia ratkaisuja ja ulkopuolisten palvelujen käyttöä. Kysely lähettiin 500 maitotilalle, joista kyselyyn vastasi 193 tilaa (vastausprosentti 39,0). Lisäksi haastateltiin 20 lypsykarjatilaa. Tutkimus toteutettiin vuoden 2007 aikana.
Tämän tutkimuksen mukaan maidontuotantoa jatkavilla tiloilla on runsaasti investointisuunnitelmia: Koneisiin aikoo investoida 83 % tiloista, rakennuksiin 69 %, maatalousmaahan 44 % ja eläimiin 44 %. Maitotiloista 80 % aikoo jatkaa vähintään vuoteen 2013. Samaan aikaan lypsylehmien määrä/tila kasvaa nykyisestä 22 lehmästä noin 30 lehmään ja lehmien keskituotos kohoaa noin 1,5 %vuodessa. Maidon kokonaistuotanto näyttäisi tuottajien suunnitelmien toteutuessa kasvavan Pohjois-Savossa 12 % nykyisestä vuoteen 2013 mennessä. Neljä tilaa viidestä ilmoittaa tarvitsevansa lisätyövoimaa. Työvoimatarve täytettäisiin mieluiten urakointipalveluilla, mutta myös palkkaamalla tilapäisiä työntekijöitä. Tuottajat haluavat hoitaa tarkkuutta vaativat työt omalla työpanoksella, jolloin laatuun kyetään panostamaan enemmän. Vaikka ns. tilan ulkoisten tekijöiden merkitys päätöksenteossa on tärkeä, viljelijän lähipiirissä olevat tekijät nousevat tärkeimmiksi. Näitä ovat mm. oma työssä jaksaminen, perhe, oma ammattitaito sekä vapaa ajan riittävyys.
Haastatteluiden mukaan talouden aktiivinen seuranta on kuitenkin varsin vähäistä ja perustuu usein kokemukseen. Yrittäjät olivat hyvin perillä talouden hetkellisistä vaikutuksista, mutta pitkäntähtäimen suunnitelmia tai vaikutuksia ei osattu arvioida. Talouden seurannan ja toiminnan analysoinnin puutetta perusteltiin tilan suurella kokonaistyömäärällä. Perinteisen isännän ja emännän välisen työnjaon ja päivittäisten työrutiinien muuttuminen vaikeuttaa töiden tekemisen johdonmukaisuutta.
Tilojen tavoitteellinen kehittäminen kaipaa selkeämpää johdonmukaisuutta. Tavoitteiden asettaminen tulisi olla täsmällisempää ja selkeämmin priorisoitua ns. avaintavoite-asettelua. Niihin tulisi liittää selkeä toimintasuunnitelma ja saavutukset tulisi analysoida kriittisesti. Tilaa voidaan kehittää, joko investoimalla tai toimintaan panostamalla. Ajankäyttö ja rutiinien johdonmukaisuus edellyttävät tiloilta työnjohto-osaamista. Yrittäjän on tärkeää huolehtia lähitekijöiden (oma työssä jaksaminen, perhe, oma ammattitaito, vapaa ajan riittävyys) toimivuudesta.
