Rehun olomuodon ja energiaväkevyyden sekä rodun ja sukupuolen vaikutus lihasikojen kasvatuksessa

Författare

  • Mikko Tuori
  • Hilkka Siljander-Rasi
  • Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus, sianlihan ja siipikarjan tuotanto, Tervamäentie 179, 05840 Hyvinkää

Nyckelord:

lihasiat, sukupuoli, roturisteytys, duroc, hampshire, yorkshire, maatiainen, rakeistus, energia

Abstract

Kahdessa ruokintakokeessa lihasioilla vapaalla ruokinnalla tutkittiin rehun olomuodon (jauho, rae), energiaväkevyyden (0,93 ja 1,08 RY/kg) sekä rodun ja sukupuolen vaikutusta rehunsyöntiin, kasvuun, rehun hyväksikäyttöön ja teurastuloksiin. Osakokeessa 1 porsaiden isärodut olivat maatiainen tai yorkshire (MY) tai norjanduroc x maatiais -risteytys (DM). Emakot olivat maatiais-yorkshire -risteytyksiä. Osakokeessa 2 näiden rotujen lisäksi oli HM-risteytykset, joiden isärotuna oli puhdasrotuinen ruotsinhampshire. Siat kasvatettiin parikarsinoissa sukupuolet erikseen. Sikoja oli yhteensä 376, joista MY-sikoja oli 140, DM-sikoja 144 ja HM-sikoja 92 kpl. Kussakin roturyhmässä oli imisiä ja leikkoja suunnilleen sama määrä. Eläimet otettiin kokeeseen n. 70 päivän iässä, jolloin keskimääräinen elopaino oli 26,6 kg. Keskimäärin 80 päivän koejakson jälkeen eläimet menivät teuraaksi, elopaino oli 112,8 kg. Siat kasvatettiin parikarsinoissa imisät ja leikot erikseen. Eläimet punnittiin viikon välein, samoin karsinan rehunkulutus mitattiin viikon välein. Rehut olivat vehnä-soijarouhepohjaisia. Ero energiaväkevyydessä saatiin korvaamalla vehnää joko ohrarehulla tai tärkkelyksellä ja pienellä määrällä rypsiöljyä. Toinen osa rehuseoksesta rakeistettiin. Sioilla oli kaksivaiheruokinta.
Rehun rakeistus vähensi rehun syöntiä. Koska kasvunopeuteen ei ollut vaikutusta, rehun hyväksikäyttö oli parempi verrattuna jauhoruokintaan. Rakeistuksen ja rodun välillä oli syönnissä merkitsevä yhdysvaikutus. MY-sioilla rakeistus vähensi syöntiä enemmän kun HM-sioilla, ja DM-sioilla rakeistus ei vaikuttanut rehun syöntiin. Rehun energiaväkevyyden lisääminen lisäsi kasvua, vähensi rehun syöntiä ja paransi hyväksikäyttöä (kgKA/kasvukg). Rehuyksiköissä mitattuna hyväksikäytössä ei ollut eroa. Väkevä dieetti lisäsi myös silavan paksuutta ja vähensi teurastappiota, mutta vähensi lihaprosenttia. Leikot kasvoivat imisiä nopeammin, mutta söivät rehua enemmän, ja rehun hyväksikäyttö oli huonompi kuin imisillä. Leikot myös rasvoittuivat enemmän ja lihaprosentti jäi pienemmäksi verrattuna imisiin. Kolmiroturisteytyksistä HM-risteytykset kasvoivat paremmin kuin DM-risteytykset. DM- ja MY-risteytysten välillä ei ollut kasvussa eroa (1106, 1075, 1073 g/pv). Sekä DM- että HM-risteytykset söivät enemmän rehua (2,63, 2,56 ja 2,38 kg KA/pv) ja käyttivät enemmän rehua kasvukiloa kohti kuin MY-risteytykset (2,37, 2,38 ja 2,27 kg KA/kasvukg, HM-, DM- ja MY-siat). HM- ja DM-siat rasvoittuivat enemmän, ja niiden lihaprosentti pienempi kuin (58,0, 57,8 ja 59,3 %), mutta ulkofileen paksuus oli suurempi (55,3, 53,9 ja 52,4 mm) kuin MY-sioilla.

Nedladdningar

Nedladdningsdata är inte tillgängliga än.
Sektion
Artikkelit

Publicerad

2008-01-31