Maatalouden investoinnit ja tilojen talous - onko Suomen EU-jäsenyyden haasteisiin pystytty vastaamaan ?
Nyckelord:
maatalouden investoinnit, maataloustulo, maatalouden rakennekehitys, aikasarjatAbstract
Maatalouden asema maassamme on kokenut jatkuvasti suuria muutoksia. Vuoden 1995 alusta alkanut EU-jäsenyys toi mukanaan suuren haasteen. Siihen asti maatalous oli ollut suojattu ulkomaiselta kilpailulta, joten EU-jäsenyys merkitsi aivan uuden kilpailu- ja toimintaympäristön syntyä. Maataloustuotteiden hinnat laskivat välittömästi EU-tasolle. Viljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi otettiin käyttöön uusi tukijärjestelmä, joka vastasi vanhoissa EU-maissa noudatettuja periaatteita. Keskeinen elementti EU-kauden tukijärjestelmissä on ollut investointitukien korostaminen tavoitteena nopeuttaa maatalouden rakenteen ja tulojen kehittämistä vanhoja EU-maita vastaavalle tasolle.
Tämän tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, miten maatalous kokonaisuudessaan ja toisaalta eri tilaryhmät ovat selvinneet EU-jäsenyyden tuomista haasteista ennen jäsenyyttä ja sen aikana vuosina 1987-2004.
Tutkimuksessa on muodostettu laaja tilakohtainen aikasarja-aineisto, joka perustuu Tilastokeskuksen Maatalouden yritys- ja tulotilaston MYTT tietoihin. Niistä on muokattu yhtenäiset ja tilastollisesti edustavat, vuodet 1987-2000 kattavat aikasarjat, Tilastokeskuksen alkuperäinen aineisto perustuu otoksiin, joiden tilamäärä on laskenut vuoden 1987 noin 15 000 tilasta koko maan tilaluvun laskun myötä vuoden 2000 noin 9 000 tilaan.
Aikasarjoissa MYTT:in tilakohtainen perusaineisto on luokiteltu uudelleen EU-aluejakoa vastaavaksi koko ajanjaksolta. Tutkimusjakson ajalta kaikki markkamääräiset luvut on muutettu reaalisiksi, vuoden 2000 rahanarvoa vastaavaan tasoon kuluttajahintaindeksin avulla.
Tutkimuksessa tarkastellaan aluksi maatalouden kokonaiskehitystä tutkimusaineistosta saatavan osin uuden tietoaineiston pohjalta. Keskeisiä tarkastelun kohteita on tilaluvun, maataloustulon ja investointien kehitys kokoluokittain, tuotantosuunnittain ja EU-tukialueittain. Seuraavaksi on siirrytty tutkimaan maatalouden kehitystä tilatason näkökulmasta.
Viljelijöiden lukumäärän nopea väheneminen ja tilakoon kasvu ovat auttaneet nostamaan keskimääräisiä maataloustuloja, jotka ovat kasvaneet lähes kaikissa tuotantosuunnissa ja kaikilla alueilla. Poikkeuksena ovat olleet viljatilat ja A-alueen tilat keskimäärin. Kun maataloustulon keskimääräistä kehitystä tarkastellaan tilakokoluokittain eri tuotantosuunnissa ja EU-tukialueilla, niin tilanne muuttuu lähes päinvastaiseksi. Maataloustulo on tilakokoluokittain ja tuotantosuunnittain tarkasteltuna EU-jäsenyyden aikana vuosina 1995-2000 kasvanut vain 6 ryhmässä 25:stä. Selvästi suurinta kasvu on ollut yli 50 hehtaarin naudanlihatiloilla.
Yleensä investointien avulla pyritään tulojen lisäämiseen. Maataloudessa tämä strategia ei näytä onnistuneen kovinkaan hyvin edes suurilla tiloilla. Tulevaisuuden kannalta ratkaiseva kysymys onkin, mikä on riittävän suuri tilakoko vai täytyykö kasvua jatkaa loputtomiin? Tällöin ongelmaksi tulevat kestävän kehityksen periaatteet ja inhimilliset resurssit ainakin perheviljelmällä.
