Ruskeiden kananmunien kalanhaju historiaan

Författare

• M. Honkatukia MTT Agrifood Research Finland, 31600 Jokioinen, Finland
• K. Reese Institute for Animal Breeding Mariensee (FAL), 31535 Neustadt, Germany
• R. Preisinger Lohmann Tierzucht GmbH, Cuxhaven, Germany
• M. Tuiskula-Haavist MTT Agrifood Research Finland, 31600 Jokioinen, Finland
• S. Weigend Institute for Animal Breeding Mariensee (FAL), 31535 Neustadt, Germany
• J. Roito MTT Agrifood Research Finland, 31600 Jokioinen, Finland
• A. Mäki-Tanila MTT Agrifood Research Finland, 31600 Jokioinen, Finland
• J. Vilkki MTT Agrifood Research Finland, 31600 Jokioinen, Finland

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75988

Nyckelord:

kananmuna, kalanhaju, geenikartoitus, geenitesti

Abstract

Ruskeissa kananmunissa esiintyvä kalanhaju on aiheuttanut mittavia ongelmia niin kananjalostukselle, tuottajille kuin kaupallekin. Ongelma koskettaa erityisesti eurooppalaisia kuluttajia, sillä EU-alueella yli 90% kulutetuista munista on ruskeita. Suomessa ongelma on toistaiseksi ollut marginaalinen, sillä kulutustottumukset ovat suosineet valkoisia munia, ruskeiden myyntiosuuden jäädessä alle kymmeneen prosenttiin.
Kuluttajan näkökulmasta ongelma kärjistyy ruoanlaitossa: hajun on toisinaan havaittu voimistuvan käsiteltäessä munia kuten esimerkiksi keitettäessä tai paistettaessa. Kaupan laadunvalvonnan satunnaistesteistä löydetyt kalanhajuiset munat voivat johtaa koko sisäänostoerän hylkäämiseen. Pahimmassa tapauksessa tuottaja joutuu vaihtamaan koko kanalansa tuotantoeläimet muutaman haisevan munan takia.
Hajun aiheuttava geeni tunnistettiin geenikartoituksen avulla. Taustalla on geenivirhe, joka johtaa hajuhaittaan, kuitenkin vain yhdessä tietynlaisen, yleensä rypsi- tai rapsipohjaisen ruokinnan kanssa. Valkoisilta kanoilta tämä geenivirhe puuttuu. Ruskeidenkaan kanojen munat eivät haise, elleivät geenivirheen perineet kanat ole saaneet rehua, joka sisältää hajun aiheuttajaa. Yleensä noin noin 5-10 prosenttia ruskeista kanoista voi tuottaa haisevia munia.
Perinteisesti DNA-tutkimuksiin on vaadittu verinäytettä, jonka ottaminen voi pahimmillaan olla kanalle stressaava ja kivulias kokemus. Sen sijaan on mahdollista käyttää testauksessa höyheniä: jo yhdessä höyhentupessa on riittävä määrä DNA:ta, josta testi voidaan tehdä. Geenivirheen testaamiseksi onkin kehitetty höyhenestä tehtävä nopea ja yksinkertainen laboratoriomenetelmä. Menetelmän ansiosta voidaan ruskeita kanalinjoja valita risteytettäviksi niin, ettei jälkeläisissä ilmene hajuhaittaa aiheuttavaa geenivirhettä.
Testausmenetelmälle on haettu kansainvälistä patenttia. Tällä menetelmällä jalostettujen kanalinjojen markkinointi aloitetaan vuoden lopussa ja ensimmäiset hajuttomat untuvikot ovat myynnissä elokuussa 2006. Nämä kanat aloittavat munintansa vuoden 2007 alussa. Testin ansiosta luomutuotannossa on mahdollista käyttää rehun valkuaislähteinä kotimaista rypsiä ja rapsia, mahdollisesti siirryttäessä 100 %:n luomuruokintaan.