Uusia ominaisuuksia kasveihin geenitekniikan avulla
Abstract
Ensimmäiset geeniteknisesti muunnellut (GM) kasvit raportoitiin 20 vuotta sitten. Siitä lähtien on siirtogeenitekniikkaa kehitetty ja käytetty hyväksi monien tärkeiden kasvilajien (mm. tärkeimmät viljakasvit) ominaisuuksien jalostamiseen. Aluksi ominaisuudet käsittivät erilaisia viljelyteknisiä parannuksia, joista tunnetuimmat ovat USA:n markkinoilla jo monta vuotta olleet hyönteisresistenssit maissilajikkeet ja rikkakasvihävitteitä kestävät soijalajikkeet. Seuraavan sukupolven siirtogeenisten kasvien arvoidaan hyödyntävän suoranaisemmin myös kuluttajaa, esimerkkeinä ovat terveellisemmät kasviöljyt, aminohappokoostumukseltaan parannetut ruokakasvit sekä lääkeaineiden tuotto kasveissa. Ehkä kuuluisin esimerkki tällä hetkellä kehitteillä olevasta toisen sukupolven GM-kasvista on ns. ’Kultainen riisi’, joka on kehitetty geeniteknisin menetelmin tuottamaan A-vitamiinin esiastetta, beta-karoteenia (estää mm. sokeutumista) riisissä, joka on tärkein ravintokasvi monissa Aasian köyhissä maissa. Tammikuussa 2001 IRRI (International Rice Research Institute) Filippiineillä aloitti Kultaisen riisin kehittämisen paikallisiin viljelysolosuhteisiin sopivaksi risteyttämällä sitä paikallisiin riisilajikkeisiin ja testaamalla sitä kenttäkokeissa. Kolmannen sukupolven GM-ominaisuuksien arvioidaan tulevaisuudessa liittyvän mm. kasvin parannettuihin yhteyttämis- ja ravinteiden sitoutumiskykyihin.
Vaikka siirtogeenitekniikka kasvinjalostuksessa on jo pitkälle kehitetty ja käytetty menetelmä USA:ssa, on sen käyttöön Euroopassa suhtauduttu varauksella. Varauksellisuus johtuu ennen kaikkea siitä, että eräät EU:n jäsenvaltiot haluaisivat selkeästi jäljittää ja merkitä GM-tuotteet, saada lisätietoa GM-tuotteiden pitkäaikasvaikutuksista ja parantaa kansalaisten kuulemista asiassa. Tästä johtuen Euroopassa ei ole hyväksytty viljelyyn tai käyttöön yhtään uutta GM-tuotetta vuoden 1998 jälkeen (ns. de facto moratorium). Uuden direktiivin 2001/18/EY myötävaikutuksella jäljitettävyys ja merkintäasiat sekä kansalaisten kuuleminen GM-lupa-asioissa ovat selvästi parantuneet ja aikalisä on loppumassa. Lisäksi tutkimustietoa ja mielipidemittauksia on ehtinyt kertyä huikeasti lisää viiden vuoden aikana. Uusille tuotteille EU-viljelyyn ja EU-markkinoille onkin viime aikoina haettu kymmeniä lupia, niiden joukossa jo toisen sukupolvenkin GM-kasveja.
