Eläinsuojien ilmanvaihto

Författare

  • Erkki Raudaskoski Juurakkotie 18, 96190 Rovaniemi

Nyckelord:

eläinsuojien lämpötalous ja ilmanvaihto

Abstract

Lapin Maatalouskeskuksen neuvonnassa ilmeni 1980 luvun kylminä talvina korostunutta
tarvetta navettojen lämpötalouteen ja ilmanvaihtoon kohdistuvalle neuvonnalle. Tällöin oli
yleistynyt tapa rakentaa navettaan lämpökeskus, josta lämpenivät tilan kaikki rakennukset.
Haittapuolena menettelystä olivat yleistyneet navettapalot. Myös puuvarastot hupenivat usein
jo alkutalvesta. Tuolloin navettoja alettiin lisäeristää ja varustaa ilmanvaihtolaitteilla, joihin
oli sijoitettu lämmönvaihdin. Ongelmaksi muodostuivat niin lisäeristysten kuin
ilmanvaihtolaitteittenkin oikeat mitoitukset. Neuvonta täsmentyi, kun vuonna 1984 ilmestyi
VAKOLAn tutkimusselostus n:o 39, Eläinsuojien ilmanvaihdon mitoitus (Lauri
Tuunanen - Jorma Karhunen). Lapin maaseutukeskuksessa ohjeisto otettiin käyttöön
vuoden 1985 lopulla.
Mitoitusohjeet laskentakaavoineen mahdollistavat ilmanvaihtosuunnitelmien teon
rakennettaessa suojia kaikille tavallisimmille kotieläimille Laskentakaavojen käytön
helpottamiseksi on niistä laadittu tietokoneohjelma (C 1985, 1989, 1996 Antti ja Erkki
Raudaskoski). Kaiken suunnittelun ja rakentamisen perustana on rakennukseen sijoitettavaan
eläimistöön perustuva tarvelaskelma. Ilmanvaihto ja lämpötalous ovat sillä tavoin kytköksissä
toisiinsa, että onnistuneeseen ilmanvaihtojärjestelmään liittyy aina rakentamisella toteutettava
hyvä lämpötalous. Nämä molemmat tavoitteet saavutetaan VAKOLAn ohjeistoa hyväksi
käyttäen. Julkaisun hyödyntäminen on jostakin syystä jäänyt vähäiseksi. Ehkä tutkimuksen
vajaakäyttö johtuu osittain siitä, että tutkimusselostuksessa esiintyy myös normitaulukoita,
joita ei suinkaan ole tarkoitettu sellaisinaan käytettäviksi. Ne ovat esimerkkitapauksia, joita
on esitetty mm. lehmien joiltakin tuotostasoilta. Tutkimuksen oikea käyttö edellyttää aina
yksilöityä, karjakohtaista laskelmaa.
Lämpötaloutta ja ilmamäärien mitoitusta koskevat määritykset tehdään ennen
rakennussuunnitteluun ryhtymistä. Esimerkiksi nautanavetoissa tarvitaan lypsylehmistä
lukumäärä, keskimääräinen elopaino, keskimääräinen tuotostaso ja keskimääräinen tiineysaste
sekä nuoresta karjasta keskimääräinen elopaino. Muistakin eläimistä tehtävät laskelmat
perustuvat pääasiassa elopainoon. Itse rakennuksesta tarvitaan laskelmaan sisätiloja
rajoittavien pintojen; seinien, lattian ja katon pinta-alat sekä käytettävien eristeiden paksuudet
ja niiden lämmönläpäisyluvut eli lamda-arvot. Jo suunnitteluvaiheessa voidaan määrittää
rakennuksen lämmönpitävyys, kun sinne sijoitettavan eläimistön perustiedot ovat
käytettävissä. Ennakkolaskelmasta saadaan ns. tasapainolämpötila, joka osoittaa sen
ulkoilman lämpötilan, jossa haluttu sisälämpötila toteutuu eivätkä suhteellinen kosteus ja
kaasupitoisuudet ylitä suositusarvoja. Näin muun muassa rakennuksen eristystaso voidaan jo
suunnitteluvaiheessa säätää kullekin ilmastovyöhykkeelle sopivaksi. Laskelmalla voidaan
tarkastella, mitä osia on syytä lisäeristää. Usein jo välikaton vahvistaminen saattaa nostaa
lämpötilaa riittävästi. Eristämisen vaihtoehtona voi tulla kysymykseen myös
lämmönvaihtimen sijoittaminen ilmanvaihtojärjestelmään.
Lapin maatalouskeskus on tehnyt useita lämpötaloutta ja ilmanvaihtoa selvittäviä
tutkimuksia. VAKOLAn laskentakaavoilla lasketut ilmamäärät ovat olleet erittäin lähellä
valmistuneista rakennuksista mitattuja ilmamääriä.

Nedladdningar

Nedladdningsdata är inte tillgängliga än.
Sektion
Artikkelit

Publicerad

2006-01-31