Mansikan mustalaikun säilyminen marjaviljelmän kasvillisuudessa
Abstract
Mansikan mustalaikku (Colletotrichum acutatum) on tehokas marjojen pilaaja, joka voi tuhota nopeasti marjasadon. C. acutatum oli vielä viime vuonna karanteenituhooja, jonka löytyminen suomalaiselta mansikkamaalta johti kasvuston hävittämiseen. Euroopan Unionin kasvinsuojelusäädöksiä on kuitenkin muutettu niin, että C. acutatum on ei ole enää karanteenitauti, vaan taimiaineistotuhooja, jota ei saa olla myytävissä taimissa.
C.acutatum esiintyy monilla kasvilajeilla taudinaiheuttajana. Se säilyy piilevänä kasveissa pitkään ja voi siksi levitä helposti oireettomissa kasveissa. Mansikalta se voi siirtyä pellon rikkakasveihin ja muihin viljelykasveihin. Aikaisemmin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu taudinaiheuttajan säilyvän saastuneessa mansikan kasvinjätteessä maassa ainakin talven yli, mahdollisesti pidempäänkin. Tämä asettaa vaatimuksia tiloilla noudatettavalle viljelykierrolle.
Marjaviljelmillä esiintyvien rikkakasvien alttiutta C. acutatum-sienelle on selvitetty MTT kasvinsuojelun tutkimuksessa. Siemenestä lisätyt ja kasvihuoneessa tartutetut kasvit jäivät useimmiten oireettomiksi, mutta silti niistä voitiin osoittaa C. acutatum, myös tartutuksen jälkeen kasvaneista osista. Rikkakasvien lisäksi eräitä kesantokasveja oli mukana kokeissa. Niissä hunajakukka osoittautui araksi mustalaikkusienelle ja sille kehittyi versoihin laikkuja. Taudinaiheuttajan säilymistä talven ja kesän yli maassa ja maan pinnalla tutkittiin maahan upotetuissa ja maalla täytetyissä ruukuissa, joihin kasviainesta sijoitettiin pusseissa maan pinnalle ja 7-9 cm syvyyteen.
Taudinaiheuttajan säilymistä tartutuskykyisenä tutkittiin käyttämällä pyydyskasveina nuoria mansikan taimia. C. acutatum-tartunnan selvittämiseksi näistä pyydyskasveista tehtiin sieniviljelmät sekä PCR määritykset Colletotrichum-spesifisiä alukkeita käyttäen.
Lutukka, piharatamo, voikukka, maitohorsma sekä kesantokasveista kumina ja hunajakukka näyttävät säilyttävän tautia ainakin kesän yli kasvinjätteessä maan pinnalla. Talven yli säilyminen vaikuttaa olevan vähäisempää, vain voikukan, valkoapilan, pihatähtimön ja kuminan todettiin säilyttävän tautia. Kaksi- tai monivuotisilla rikoilla, kuten saunakukka ja rönsyleinikki, tauti voi säilyä talven yli kasveissa. Saunakukka, valkoapila, piharatamo, minttu ja rönsyleinikki pystyivät säilyttämään taudin talven yli ja tartuttamaan sen pyydyskasveihin.
Rikkakasvit ovat potentiaalisia tartuntalähteitä, jos mustalaikkutartunta tulee kasvustoon ja mansikkaa viljellään jatkuvasti samalla lohkolla. Myös valkoapila voi säilyttää tautia kasveissa. Terveet taimet, rikkakasvien tehokas torjunta ja viljelykierto ovat avainasemassa mansikan mustalaikun torjunnassa. Kesantokasvien käyttöä on syytä tarkastella kriittisesti, sillä ne voivat olla uuden tartunnan lähteitä. Muista viljelykasveista kumina vaikuttaa olevan sopimaton mansikkatilan viljelykasviksi.
