Kevätvehnän sakoluvun ennustaminen ja verkkopalvelun rakentaminen
Abstract
Vehnän korjuussa ajoitus on erittäin tärkeä. Satoa ei kannata korjata liian aikaisin, koska tällöin puintikosteus ja sen myötä kuivatuskustannukset jäävät korkeiksi. Myöhäisen puinnin riskinä on, että sadon laatuominaisuuksista sakoluku saattaa ehtiä romahtamaan niin alhaiseksi, ettei korjattava sato täytä leipäviljoille asetettavia vaatimuksia.
MTT:ssä on pitkään ylläpidetty sakolukupalvelua, jossa loppukesästä raportoidaan sakoluvun mittaustuloksia usealta paikkakunnalta kaksi kertaa viikossa. Järjestelmän haasteina on sen vaatima suuri henkilötyöpanos sekä rajoitettu maantieteellinen kattavuus. Vuonna 2009 MTT:ssä testikäyttöön otetussa kevätvehnän sakolukua ennustavassa verkkopalvelussa on pyritty vastaamaan näihin haastei-siin ja täydentämään perinteisen sakolukupalvelun tarjoamaa informaatiota. Sakolukuennuste kertoo valitun tähkälletulopäivän ja lajikeryhmän mukaisen ennusteen sakoluvusta. Ennuste päivittyy elo- ja syyskuussa päivittäin ja siten tarjoaa joka päivä tuoretta informaatiota sakoluvun kehityksestä. Lisäksi palvelu on maantieteellisesti kattava, sillä ennustetut sakoluvut esitetään koko vehnänviljelyalueen kattavalla kartalla.
Verkkopalvelussa esitetyt ennusteet perustuvat tilastollisiin malleihin, joiden aineisto on peräisin MTT:n ja Boreal Kasvinjalostuksen kokeista vuosilta 1998–2007. Mallit käyttävät lähtötietoina Ilmatieteen laitoksen 10 × 10 kilometrin hilalle laskemaa päivittäistä tietoa lämpötilasta, kosteudesta ja sateesta. Sakolukuennuste on saatavissa ennustetusta dormanssin eli itämislevon murtumispäivästä eteenpäin. Dormanssin murtumishetken sakoluku ennustetaan käyttäen tähkälletulon ja tuleentumisen välisen ajanjakson säätietoja. Dormanssin murtumisen jälkeinen sakoluvun asteittainen lasku ennuste-taan käyttäen päivittäistä säätietoa dormanssin murtumispäivästä eteenpäin. Lisäksi palvelu ennakoi mahdollista sakoluvun romahdusta kolmessa eri tulevaisuuden sateisuusvaihtoehdossa. Sääskenaario A kuvaa ajankohtaan nähden kosteaa ja runsassateista ajanjaksoa, skenaario B kuvaa sateisuudeltaan tyypillistä ajanjaksoa ja skenaario C kuvaa kuivaa ja vähäsateista ajanjaksoa. Eri sateisuusvaihtoeh-doille tuotetuissa ennusteissa hyödynnetään lisäksi ilmatieteen laitoksen viiden vuorokauden lämpötilaennusteita.
Sakolukuennustetta on MTT:n ja Boreal Kavinjalostus Oy:n lisäksi ollut tuottamassa Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR.
