Viljelytoimenpiteiden kannattavuuden arviointi Lohkotietopankkitietojen perusteella
Nyckelord:
Lohkotietopankki, ohra, kasvinsuojelu, ravinnetaseet, kannattavuusAbstract
Lohkotietopankki on ProAgria Keskusten Liiton ylläpitämä tietokanta, jonne on kerätty lohkokohtaista
tietoa käytännön viljelmiltä vuodesta 2002 alkaen. Lohkotietopankkitiedot kattavat lohkokohtaiset
viljelytiedot tehdyistä viljelytoimenpiteistä aina saavutettuun satoon ja laatuun sekä taloudellisiin
tunnuslukuihin saakka viljelykasveittain. Aineisto mahdollistaa niin tilakohtaisten, alueellisten kuin
valtakunnallisten vertailutietojen analysoinnin viljelyn kehittämiseksi sekä kannattavuuden ja
kilpailukyvyn parantamiseksi.
Lohkotietopankista analysoitiin tietoa rehuohraviljelmiltä vuosilta 2003-2005
viljelyvyöhykkeeltä 1. Tarkastelussa olivat rehuohran keskimääräinen sato lajikkeittain sekä
kasvinsuojelun vaikutus satotasoon. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sadon vaikutusta N-, P- ja Ktaseisiin
sekä taloudelliseen kannattavuuteen. Tarkastelussa olivat keskimääräisen sadon saaneet tilat
(3200 kg/ha) sekä yli 4500 kg/ha saaneet tilat.
Kasvinsuojelun vaikutus saatavaan satoon vaihteli lajikkeittain merkitsevästi. Esimerkiksi
lajikkeella 'Annabell' sato oli yli 1530 kg/ha parempi tauti- ja laontorjunnan saaneilla lohkoilla kuin
käsittelemättömillä lohkoilla, kun taas lajikkeella 'Saana' sato oli 690 kg/ha parempi tautitorjunnan
saaneilla lohkoilla, mutta 70 kg/ha alempi laontorjunnan saaneilla lohkoilla verrattuna
käsittelemättömiin lohkoihin.
Satotason vaikutus N-, P-, ja K-taseisiin oli selkeä. Sadon noustessa yli 4500 kg/ha taseluvut
laskivat huomattavasti. Keskimääräisellä satotasolla N -tase oli keskimäärin 40 kg/ha, P-tase 3 kg/ha
ja K-tase 7 kg/ha. Sadon ollessa yli 4500 kg/ha N-tase oli 8 kg/ha, P-tase -4 kg/ha ja K - tase -6 kg/ha.
Korkean sadon saaneet tilat olivat käyttäneet typpeä lannoituksessa noin 7 kg enemmän kuin
keskimääräisen sadon saaneet tilat. Fosfori ja kaliumlannoituksessa ei ollut merkitsevää eroa.
Satotaso vaikutti tilojen taloudelliseen tulokseen. Muuttuvat kustannukset olivat yli 4500 kg:n
hehtaarisadoilla noin 40 euroa korkeammat kuin keskimääräisen sadon tiloilla. Erot muuttuvissa
kustannuksissa johtuivat erityisesti korkeammista kasvinsuojelu- ja siemenkustannuksista. Kuitenkin
tarkasteltaessa katetuotto A:ta ilman tukia, taloudellinen tulos oli 3200 kg/ha saaneilla tiloilla noin 140
euroa pienempi.
Lohkotietopankkiaineiston perusteella voidaan havaita, että hyvän satotason ja taloudellisen
tuloksen saaminen edellyttää lajikeominaisuuksien tuntemista, tarpeenmukaista kasvinsuojelua sekä
oikein ajoitettuja viljelytoimia. Pellon kasvukunto, sääolot sekä viljelijöiden osaaminen vaikuttavat
lisäksi kasvinviljelystä saatavaan satoon, ravinnekuormitukseen sekä taloudelliseen tulokseen.
