Perustamislannoitus antaa potkua ruokohelvelle

Författare

• Elina Virkkunen MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Kalle Hoppula MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Olli Reinikainen Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä
• Raimo Kauppila Yara Suomi Oy, PL 900, 00181 Helsinki
• Jukka Kemppainen MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Vesa Järvelin MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76855

Nyckelord:

ruokohelpi, Phalaris arundinacea, lannoitus, hivenlannoitus, kalkitus

Abstract

MTT Sotkamon tutkimusasema toteutti yhteistyössä Vapon ja Yara Suomen kanssa vuosina 2005 – 2008 ruokohelven lannoitus- ja kalkituskokeen, jossa tutkittiin rakeisten Y-lannoitteiden, hivenlisäyksen, lietekompostin, biotiitin ja Siilinjärven magnesiumpitoisen kalkin vaikutuksia ruokohelven kasvuun.
Ruokohelven lannoituskoe perustettiin vuonna 2005 runsasmultaiselle hietamoreenimaalle. Kokeesta tehtiin kasvumittaukset elokuussa 2006 sekä satomittaukset toukokuussa 2007 ja toukokuussa 2008. Koejäseniä oli 7:
1 kalkitus dolomiittikalkilla, suositusten mukainen lannoitus
2 kalkitus dolomiittikalkilla, suositusten mukainen lannoitus, hivenlannoitus
3 ei lannoitusta
4 biotiitti, suositusten mukainen lannoitus
5 kaksinkertainen määrä biotiittia, suositusten mukainen lannoitus
6 dolomiittikalkki, lietekomposti
7 biotiitti, lietekomposti
Perustamisen jälkeisenä vuonna lannoittamaton käsittely kasvoi muita heikommin, samoin toisena vuonna. Kolmantena vuonna koetta ei lannoitettu, ja erot tasoittuivat entisestään. Siinä mielessä hidasliukoiset komposti ja biotiittikaan eivät olleet muita lannoitteita parempia. Eri biotiittilannoitusmäärien välillä ei ollut eroja.
Viljavuusanalyysin perusteella maassa oli rikkiä, kuparia, mangaania ja sinkkiä riittävästi. Tämän johdosta erillinen hivenlannoitus ei vaikuttanut sadon määrään.
Kokeessa ei saatu eri lannoituskäsittelyjen välille merkitseviä eroja, vaikka lannoittamaton ruutu erottui muita heikompana. Tämän kokeen perusteella vaikuttaisi siltä, että lannoiteaineella ei ole merkitystä, kunhan ruokohelpi saa jollakin tavoin tarvitsemansa ravinteet.
Vuonna 2006 koejäsenten hehtaaria kohti lasketut kuiva-ainesadot vaihtelivat välillä 5316–7248 kg/ha ja vuonna 2007 välillä 6205–7057 kg/ha. Vastaavat tuoresadot vaihtelivat vuonna 2006 6333–9033 kg/ha ja vuonna 2007 välillä 7683–9967 kg/ha. Lisäksi kokeessa mitattiin vuonna 2006 kasvuston korkeus ja ylimmän lehden korkeus sekä laskettiin verojen määrä neliömetrillä.
Ruokohelven viljelystä saatava tulo perustuu suurimmilta osin tukiin. Näin ollen viljelijän kannattaa käyttää edullisinta lannoitetta, jolla kasvuston ravinnetarve saadaan tyydytettyä. Kemiallisten lannoitteiden kallistuminen parantaa kotoperäisten lannoitteiden, kuten karjanlannan ja kompostin, kilpailuetua. Kokeessa jouduttiin tyytymään pieniin kompostilannoitemääriin. Uusi lannoitevalmistelaki ottaa paremmin huomioon kompostin ravinteiden hitaan liukoisuuden.