Nurmiheinien ensimmäisen sadon sulavuuden ja sadon määrän mallit nurmirehuntuotannon hallintaan

Författare

• Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), 31600 Jokioinen
• Timo Pitkänen MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), 31600 Jokioinen
• Laura Nyholm Valio Oy, Alkutuotanto, PL 10, 00039 Valio
• Juha Nousiainen Valio Oy, Alkutuotanto, PL 10, 00039 Valio
• Pekka Huhtanen Ruotsin Maatalousyliopisto (SLU), S-901 83 Uumaja, Ruotsi

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76875

Nyckelord:

nurmi, sulavuus, D-arvo, sato, säilörehu, korjuuaika, kehitysvaihe, lämpösumma, mallinnus, kasvumalli

Abstract

Suomen olosuhteissa nurmikasvien kehitys alkukesällä on erittäin nopeaa. Korjuun ajoitus on rehuntuotannon
taloudelliseen tulokseen merkittävästi vaikuttava päätös, sillä kasvun edetessä rehun sulavuus
laskee, mutta sadon määrä kasvaa. Sulavuuden arviointi kasvustosta ei ole kovin helppoa ja vuosittaiset
vaihtelut sopivan korjuuajan saavuttamisessa ovat suuria alkukesän vaihtelevista sääoloista
johtuen. Esittämällä D-arvon muutos suhteessa lämpösummaan on pystytty avustamaan viljelijöitä
korjuuaikapäätöksen tekemisessä. Ennusteet on esitetty MTT:n ja Valio Oy:n yhteisessä ARTTURI®-
verkkopalvelussa (www.mtt.fi/artturi). Tämän työn tarkoituksena on tarkentaa alkukesän nurmikasvien
D-arvoennustetta kehittämällä taustalla käytettävää mallia. Lisäksi tarkasteltiin, mitkä säätekijät
vaikuttavat nurmien kuiva-ainesadon kehittymiseen.
D-arvoa mallitettiin yleisillä lineaarisilla sekamalleilla käyttäen perustana Gompertzin käyrää
muistuttavaa yhtälöä ja kuiva-ainesatoa mallitettiin lineaarisilla sekamalleilla. Sarjakohtaisia selittäjiä
aineistossa olivat mm. maalaji, sijainti, kasvukautta edeltäneet lämpösumma ja sadesumma sekä niiden
johdannaiset. Havaintokohtaisina selittäjinä lämpösumman lisäksi käytettiin eri sääsuureita ja kasvuajan
pituutta kasvukauden alusta. D-arvot vaihtelivat sarjoissa kasvukauden aikana välillä 510 – 786
g/kg ka keskiarvon ollessa 710 g/kg ka. D-arvon ennustamisessa päädyttiin seuraavaan malliin: D-arvo
(g/kg ka) = 769.5 – exp(5.61 × (1 – exp(-0.07 × (LS+ 0.016×PreLS28 -7.58) ) ) ), missä LS on kasvukauden
lämpösummakertymä astepäivinä (°C vrk) ja PreLS28 on kasvukautta edeltävän 28 päivän
keskilämpötilojen summa (R2=0.82). Kuiva-ainesadot hehtaaria kohden vaihtelivat välillä 500 kg – 11
000 kg keskiarvon ollessa 4 200 kg. Kuiva-aineen hehtaarisato lisääntyi keskimäärin 191 kg/pv kasvun
edetessä alkukesällä.
Nurmisadon D-arvon lasku alkukesällä on hyvin nopeaa ja varsin johdonmukaista. D-arvon
muutos on käyräviivaista, mutta säilörehun korjuuaikaan sen on varsin lineaarista ja keskimäärin 5
g/kg ka päivässä. Lämpösummaa käyttäen D-arvon kehityksestä voidaan antaa kohtuullisia yleisiä
ennusteita. Lämpö-olot vaikuttivat merkitsevästi myös kuiva-ainesadon kertymiseen, mutta sadesumma
ei. Kasvustokohtaiset erot olivat erittäin suuria joten kuiva-ainesatoennusteet voivat olla ainoastaan
suuntaa-antavia.