Alkukukintakauden hyönteispölyttäjät tärkeitä tattarin pähkyläsadolle

Författare

  • Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
  • Elise Ketoja MTT Palveluyksikkö, 31600 Jokioinen
  • Markku Kontturi MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen
  • Seppo Korpela MTT Kasvintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen

Nyckelord:

Tattari, Fagopyrum esculentum, pölyttäjät, pistiäiset, kaksisiipiset, sato

Abstract

Tattarin (Fagopyrum esculentum) viljelyä varjostavat satovaihtelut, joiden oletetaan johtuvan
ainakin osaksi kukkien epätäydellisestä pölyttymisestä. Ristipölytteisenä kasvina siitepölyn
kulkeutumiseksi emikukkaan tarvitaankin lukuisia yhteensopivia tapahtumia. MTT:ssä vuosina 2003 -
2007 tehdyn Terveyttä tattarista - hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä lentäviä
hyönteisiä tattarilla tavataan ja miten niiden runsauden vaihtelu vaikuttaa pähkyläsatoon.
Vuosina 2005 ja 2006 Jokioisilla tehtiin kenttäkokeita, joihin asetettiin tuulen ja sateen
läpäiseviä mutta lentävien hyönteisten kulun estäviä telttoja juuri ennen kukinnan alkua.
Ensimmäisenä vuonna peitettiin kaksi kolmasosaa kentän ruuduista teltoilla ja puoleen näistä asetettiin
mehiläispesä sisälle. Yksi kolmasosa kentän koeruuduista jätettiin avoimeksi, jolloin hyönteisillä oli
niihin vapaa pääsy. Toisena vuotena koejäseninä olivat teltalla peitetty ja avoin ruutu. Katteet saivat
olla paikoillaan syyskuussa tehtyyn korjuuseen saakka. Kentän reunoille asetettiin mehiläispesiä.
Pölyttävien hyönteisten esiintymistä avoimella kentällä seurattiin koko kukintakauden ajan.
Avoimen tattarikasvuston kukissa havaittiin pistiäisiä kuten mehiläisiä (Hymenoptera Apis
mellifera), kimalaisia (Hymenoptera Bombus ssp.) ja ampiaisia (Hymenoptera Vespidae) sekä erilaisia
kaksisiipisiä kuten kukkakärpäsiä (Diptera Syrphidae ssp.). Pölyttäjien esiintyminen vaihteli
kukintavaiheen aikana. Myös vuosien välillä havaittiin eroja. Tattarin pähkyläsato muodostuu suurelta
osin niistä kukista, jotka pölyttyvät kukinnan alkupuolella. Siksi sadon kannalta merkityksellisimpiä
ovat todennäköisesti juuri mehiläiset ja kaksisiipiset, joita esiintyy runsaana tattarin alkukukinnan
aikana heinäkuussa. Tutkimuksessa tattarin pähkyläsato oli 35 g/m2 (35 %) suurempi silloin kun
kasvustossa esiintyi runsaasti pölyttäjiä verrattuna tilanteeseen, kun lentäviä hyönteisiä ei päästetty
kasvustoon. Kerranteiden välisestä vaihtelusta johtuen satoero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti
merkitsevä ja siksi tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimuksissa tulisikin kiinnittää huomiota
kasvuston peittäviin katemateriaaleihin sekä toistojen määrään.
Tutkimusvuosina 2005 ja 2006 tattarin sadot erosivat selvästi toisistaan, vaikka kasvustot
kehittyivät molempina vuosina hyvin. Sato oli vuonna 2006 keskimäärin 72 g/m2 (65 %) suurempi
kuin 2005. Samantapaiset satovaihtelut ovat tyypillisiä myös käytännössä. Hyvänä satovuonna 2006
mehiläisiä olikin alkukukintavaiheessa vähintään kaksinkertainen määrä vuotta aikaisempaan
tilanteeseen. Sen lisäksi sekä mehiläiset että kaksisiipiset esiintyivät runsaimmillaan samaan aikaan eli
heinä-elokuun vaihteessa, kun vuotta aikaisemmin hyönteiset esiintyivät hyvin eri aikaan. Pölyttäjien
vähyys alkukukintakaudella selittäneekin ainakin osan vuoden 2005 huonosta tattarisadosta.

Nedladdningar

Nedladdningsdata är inte tillgängliga än.
Sektion
Artikkelit

Publicerad

2008-01-31