Luonnonlakoissa on potentiaalia viljelyyn

Författare

• Ville Korpelainen MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Kalle Hoppula MTT Sotkamo, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
• Heli Pirinen ProAgria Kainuu, Osmonkatu 9, 87100 Kajaani

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.76926

Nyckelord:

lakka, Rubus chamaemorus, lajikkeet

Abstract

Kainuussa on kehitetty lakan (Rubus chamaemorus L.) viljelyä vuodesta 1999. Osana kehitystyötä
MTT Sotkamoon on kerätty laaja kokoelma lakan luonnonkantoja, joiden kasvua ja sadontuottoa on
seurattu kantavalintakokeessa vuodesta 2005.
Lakan viljelyn eräinä ongelmina ovat viljellyn marjan korkeat tuotantokustannukset ja erityisesti
matalahko satotaso ja poiminnan kalleus (Hoppula ym. 2007). Lakan viljelyssä käytetään nykyisin
pääosin norjalaisia kaksikotisia lajikkeita. Kaksikotisia lakkoja viljeltäessä pölytys ei ole aina onnistunut
ja sadot ovat jääneet pieniksi. Pölytykseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi on lisätty kotimaisen
kaksineuvoisen lajikkeen ’Nyby’ taimituotantoa. ’Nybyn’ heikkous on kuitenkin pieni marjakoko.
Kantavalintakokeen tavoitteena oli vertailla suurta määrää eri alkuperää olevia lakkakantoja ja
valita näistä lupaavimmat kannat jatkotutkimuksiin ja edelleen valikoida viljelyyn ominaisuuksiltaan
nykyisiä viljelylajikkeita parempia kantoja.
Koe toteutettiin kerranteettomana esivalintakokeena vuosina 2005-2007.
Lakat viljeltiin puhtaassa
vaaleassa rahkaturpeessa maahan upotetuissa astioissa ja niistä seurattiin kasvua, kukintaa ja sadontuottoa.
Kaikkiaan vertailtavana oli 79 erilaista Kainuusta kerättyä lakan luonnonkantaa ja kaksineuvoinen
lajike ’Nyby’.
Kokeessa oli 20 emikantaa, joiden marjakoko on nykyisiä viljelylajikkeita suurempi. Näistä
kaksi kantaa oli suurisatoisia satotason ollessa yli 200 g/m². Kahdella kannalla marjakoko oli erittäin
suuri, kannalla E9 marjan keskipaino oli 4 grammaa ja E10 jopa 5,4 grammaa. Hedekannoissa oli
kuusi runsaasti ja pitkään kukkivaa kantaa. Kaksineuvoisista kannoista K3 oli suurempimarjainen kuin
’Nyby’ marjan keskipainon ollessa 1,6 g/kpl ja E1 oli ’Nybytä’ satoisampi.
Luonnonkannoissa on potentiaalia nykyisiä viljelylajikkeita paremmiksi viljelylajikkeiksi. Kantojen
valinta vaatii kuitenkin vielä tarkempia tutkimuksia ja useamman vuoden seurannan, jotta parhaat
kannat saadaan seulottua lisättäväksi viljelyyn. Parhaista kannoista on perustettu uusi valintakoe
MTT Sotkamoon.