Käyttäjätieto uuden teknologian arvioinnissa ja kehittämisessä
Nyckelord:
Käyttäjätieto, käyttäjätutkimus, sykevälivaihtelu, kuormittavuus, traktori, kuljettaja, maatalousAbstract
Käyttäjätieto on tietoa esimerkiksi teknologisten ratkaisujen käyttäjistä ja käyttöympäristöistä sekä näiden
välisestä vuorovaikutuksesta. Hyvän käytettävyyden kolmesta päätekijästä, vaikuttavuudesta,
tehokkuudesta ja miellyttävyydestä, viimeisin on saanut vähiten huomiota tuotteiden suunnittelussa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on rakentaa tutkimusmenetelmäkokonaisuus, jonka avulla voidaan tutkia
liikkuvan työkoneen kuljettajan (käyttäjän) kuormittumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä
käyttäjäkokemuksia.
Mittausjärjestelyssä käytettiin videoinnin lisäksi sykemittausta, jonka avulla pyrittiin
määrittämään käyttäjäkokemusta sekä paikantamaan kuormitushuippuja työrupeamasta. Neljä koehenkilöä
teki kuusi erilaista traktorin peruskäyttöön liittyvää tehtävää. Kaikki tehtäväsuoritukset videoitiin ja
kunkin koehenkilön testitehtävien aikainen, sykevälivaihtelusta johdetun stressivektorin taso analysoitiin.
Kuormittavuuden kriteerinä pidettiin stressivektorin arvoa, jonka ko. vektori ylitti vain 10 % työajasta.
Koehenkilöitä pyydettiin lisäksi arvioimaan eri tehtävien kuormittavuutta.
Kaikki koehenkilöt arvioivat pimeässä tehdyt tehtävät kuormittavammiksi kuin valoisalla tehdyt
tehtävät. Mitattu ja arvioitu kuormittuminen eivät korreloineet, mikä voi johtua koejärjestelystä tai siitä,
että oma kokemus ja sykevälivaihtelusta laskettu kuormitus eivät mittaa täysin samaa asiaa.
Kuormitushuiput liittyivät tehdyissä kokeissa suureen ajonopeuteen sekä maantiellä että piha- ja
peltoteillä. Peltotieltä maantielle kääntyminen sekä ajoneuvon kohtaaminen kapealla pihatiellä, samoin
kuin pujotteluradan peruuttaminen pimeällä perävaunun kanssa oli mittausten mukaan kuormittavaa.
Koehenkilöt mainitsivat kuormittumisen syiksi erityisesti traktorin heilunnan, huonon näkyvyyden
taaksepäin ja sen, etteivät traktorin taustapeilit tai työvalot olleet/pysyneet oikein säädettyinä.
Tulosten mukaan näyttää siltä, että stressivektorin ja videotallennuksen sekä käyttäjiltä saadun
palautteen avulla voidaan erottaa sekä lyhyitä, suuruusluokkaa 5..10s kestäviä, että pidempikestoisia
kuormittavia työvaiheita ja kuormitustekijöitä. Saadut tulokset ovat kuitenkin alustavia ja niiden
vahvistaminen vaatii useampia toistoja ja pidempiä mittausjaksoja. Tutkimus/mittausmenetelmää voidaan
kehittää edelleen siten, että päästään mielenkiintoisella ja lisäarvoa tuottavalla tavalla analysoimaan
kuljettajan kuormittumista ja käyttäjäkokemusta ja sitä kautta kehittämään käytössä ja suunnitteilla olevien
koneiden ja laitteiden käytettävyyttä.
