Ulkomaiset eläinten hyvinvointimerkit tarkastelussa
Nyckelord:
eläinten hyvinvointi, hyvinvointimerkintäjärjestelmäAbstract
Useissa maissa on jo vapaaehtoisia eläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmiä eläinperäisille tuotteille. Kuluttajien mielenkiinnon kasvaessa järjestelmät ovat saaneet huomattavaakin jalansijaa markkinoilla. Osa järjestelmistä on portaittaisia, mikä auttaa tuottajia pääsemään järjestelmään mukaan pienilläkin hyvinvointiparannuksilla ja kehittämään toimintaansa. Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen elintarviketuotannon vahvuudeksi -hankkeessa selvitimme markkinoilla olevia vapaaehtoisia hyvinvointimerkkijärjestelmiä sekä niiden vaatimuksia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vanhimmat hyvinvointimerkit ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia, ja uusia tulee koko ajan. Merkintäjärjestelmät toimivat kuluttajakysynnän ehdoilla. Esimerkiksi Beter Leven -merkillä on jo kattavasti jalansijaa Hollannin sianlihamarkkinoilla. Yksittäisten järjestelmien piirissä on tuhansia tuotantotiloja ja satoja miljoonia eläimiä. Järjestelmässä voi olla useampia vaatimustasoja. Tasot auttavat vastaamaan erilaisten kuluttajaryhmien toiveisiin ja mahdollistavat tuottajille asteittaisen eläinten hyvinvoinnin kehittämisen. Alimpia tasoja on tosin arvosteltu siitä, että ne edistävät eläinten hyvinvointia lakisääteiseen tasoon verrattuna vain vähän. Merkintäjärjestelmät huomioivat erilaisia eläinten hyvinvointiin vaikuttajia tekijöitä, joten niiden vertailu keskenään on haastavaa. Järjestelmät on pääsääntöisesti kehitetty eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, mutta esimerkiksi Red Tractor ja Beef and Lamb Assurance keskittyvät kokonaisvaltaisesti kestävään tuotantoon ottaen huomioon myös ympäristökestävyyden ja eläinten hyvinvoinnin. Ulkomaisissa järjestelmissä on vaatimuksia, joista osa toteutuu jo suomalaisilla tiloilla laajamittaisesti, sekä vaatimuksia, joita Suomessa toteutetaan vain harvakseltaan. Järjestelmissä mukana olevia toimijoita auditoidaan yleensä vuosittain. Tiloja voidaan tarkastaa myös ennalta ilmoittamatta, tai tilat voivat tehdä omavalvontaa. Ulkopuolisen tekemä tarkastus takaa toiminnan luotettavuuden. Järjestelmien rahoitus vaihtelee huomattavasti. Usein se perustuu liiketoiminnan volyymin määrittämiin jäsen- ja lisenssimaksuihin. Tuottajat maksavat usein vain vuositarkastuksista, ja muut kulut jaetaan tuotantoketjun muille toimijoille. Järjestelmät voivat toimia myös lahjoitusvaroin, kauppaketjujen rahoittamina tai rahastomuotoisina. Merkin ylläpitäminen ja laatuvaatimusten täyttäminen aiheuttavat kustannuksia. Hyvinvointimerkitystä tuotteesta on saatava kustannukset kattava lisähinta, jonka kuluttajat ovat valmiit maksamaan. Merkinnän tulee siis yhtäältä edistää eläinten hyvinvointia ja toisaalta huomioida kuluttajien toiveet eläinten hyvinvoinnille. Merkki itse tuotteessa on tärkeä, sillä se kertoo kuluttajalle, miten tuote on tuotettu. Merkinnän on viestittävä selkeästi, miten tuote eroaa tavanomaisesta.
