"Työläisten lapsista ei herroja kouluteta"

Kokemuksia opinteillä etenemisestä itsenäisyyden alun Suomessa

Kirjoittajat

  • Reetta Muhonen

Avainsanat:

opinteillä eteneminen, kulttuurireproduktioteoria, kulttuurinen uusintaminen, kulttuurinen ymmärrys, yhteiskuntaluokka, elämäkertatutkimus

Abstrakti

Tutkin artikkelissa opinteillä etenemiskokemuksia itsenäisyyden alun Suomessa. Kysyn, millaisia yhdistäviä ja erottelevia kokemuksia 1920–1930-luvuilla syntyneillä, sota-ajan kokeneilla ihmisillä on opinteillä etenemisestään. Artikkelin aineistona ovat ikääntyvien yliopistojen opiskelijoiden opinteiden tarinat (n=96). 1900-luvun alun Suomessa koulutus erotteli voimakkaasti ihmisiä, ja opinteillä etenemisen yhteys perhetaustaan oli vahva. Keskityn analyysissa oppikoulukokemuksiin jäsentäen aineiston viiteen opinteiden ideaalityyppitarinaan: etenemis-, selviytymis-, kompromissi-, ajautumis- ja pettymystarinoiksi. Tarinoissa kuvataan suomalaista yhteiskuntaa, jossa yhteiskunnan luokkajaot ovat olleet koulun arkea. Yhteiskunnalliset jaot eivät näy myötävirtaan kulkeneiden kerronnassa, vaan ne paikallistuvat toiseutta kokeneiden tarinoihin työväenluokkaisina kokemuksina, luterilaiseen kirkkoon kuulumattomuutena, sukupuoliroolien kahlitsevuutena sekä alueellisien tekijöihin kiinnittyvinä tekijöinä, kuten maalaisuutena. Kulttuurisen uusintamisen ohella analyysi havainnollistaa rakenteiden ja toimijoiden välistä dynamiikkaa. Samankaltaisissa haastavissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa on toimittu eri tavoin: taisteltu vastaan, hyväksytty, petytty sekä ajauduttu. Teoreettisesti artikkeli kiinnittyy kulttuurisen uusintamisen keskusteluihin, koulutusvalintojen taustalla oleviin kulttuurisiin ymmärryksiin (Willis) sekä habituksen, kulttuurisen pääoman ja symbolisen väkivallan käsitteisiin (Bourdieu).

Tiedostolataukset

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2013-01-01

Viittaaminen

Muhonen, R. (2013). "Työläisten lapsista ei herroja kouluteta": Kokemuksia opinteillä etenemisestä itsenäisyyden alun Suomessa. Sosiologia, 50(1), 29–45. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sosiologia/article/view/124054