Tosiasioiden aineellinen luominen

Taideteosten aitouden tutkimuksesta

Kirjoittajat

  • Olli Pyyhtinen

Avainsanat:

aitous, konstruktivismi, materiaalisuus, objektit, pragmatogonia, relationaalisuus, taide, tieteentutkimus, tieteelliset tosiasiat, toimijaverkostoteoria

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee tieteen käytäntöjen materiaalista konstruktivistisuutta käyttäen tapausesimerkkinään Lontoossa sijaitsevan National Galleryn kokoelmiin kuluvan La Madonna dei Garofani -maalauksen niin sanottua teknistä tutkintaa. Tapaus tuo esiin, miten tieteellinen tutkimustyö pikemminkin aktiivisesti koettelee todellisuutta ja osallistuu konkreettisella tavalla asioiden luomiseen kuin pelkästään kuvaa ja representoi niitä. Todistusaineistoon nojautuen tutkijat ehdottivat kauan pelkkänä taitavana jäljennöksenä pidettyä maalausta aidoksi Rafaeliksi. Näin tutkimuskäytännöt samalla artikuloivat aitoudelle paikallisesti uuden ontologian. Teoksen aitous ei sijoittunut jommallekummalle puolelle ehdotonta kaikki tai ei mitään -jakoa vaan asettui suhteellisena: maalaus oli aito Rafael huomattavasti vahvemmassa ja varmemmassa mielessä huolellisen tutkimustyön jälkeen kuin ennen sitä. Tapauksen nojalla pohditaan artikkelin lopuksi yleisemmin inhimillisen toiminnan kietoutumista ja tukeutumisesta objekteihin. Objektit eivät ole ihmistoiminnasta erillisiä, pelkkiä passiivisia kohteita tai välineitä, vaan niillä on yllättäviä aktiivisia ja tuottavia vaikutuksia. Ne ovat tietyssä mielessä jopa ihmisten kykyjen toinen puoli, jota ilman heidän toimintansa ei ole käsitettävissä.

Tiedostolataukset

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2013-09-01

Viittaaminen

Pyyhtinen, O. (2013). Tosiasioiden aineellinen luominen: Taideteosten aitouden tutkimuksesta. Sosiologia, 50(3), 222–238. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sosiologia/article/view/124082