Koulutuksen laajentuminen, koulutusinflaatio ja palkkatulojen heterogeenisyys eri yliopistoaloilla 1990- ja 2000-luvulla

Kirjoittajat

  • Hannu Lehti
  • Esa Karonen

Avainsanat:

yliopistokoulutus, koulutusinflaatio, koulutuksen eriarvoisuus, tulot

Abstrakti

Viime vuosikymmeninä Suomessa on tapahtunut voimakasta yliopistokoulutuksen laajentumista. Yliopistokoulutuksen laajentaminen nojaa inhimillisen pääoman teoriaan, jonka mukaan korkeakoulutus lisää yksilöiden työmarkkinoilla hyödynnettäviä taitoja ja valmiuksia sekä kasvattaa niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tuottoja. Lisääntyvä korkeakoulutuksen tarjonta työmarkkinoilla saattaa johtaa vähentyviin suhteellisiin tuottoihin eli koulutusinflaatioon. Tutkimuksessa tarkastellaan, onko ylemmän korkeakouluasteen laajentuminen yhteydessä koulutusinflaatioon, joka ilmenee pienempien suhteellisten tuottojen muodossa eri yliopistoaloilla. Vertaamme yliopistosta valmistuneiden tuloja työvoiman keskituloihin ja toiselta asteelta valmistuneiden tuloihin 1990- ja 2000-luvuilla. Lisäksi tarkastelemme sukupuolen yhteyttä palkkatuloihin. Tutkimuksen aineistona hyödynnämme Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Tulokset osoittavat, että yliopistosta valmistuneiden tuloissa on suurta heterogeenisyyttä ja niin sanotut eliittialat tuottavat selvästi enemmän kuin generalistialat. Havaitsimme tulojen stagnaatiota kasvatustieteellisellä sekä humanistisella ja taidealalla. Stagnaatio ei ole näillä aloilla seurausta tulojen heikkenemisestä, vaan huonommasta kiinnittymisestä työmarkkinoille 2000-luvulla 1990-lukuun verrattuna. Lisäksi keskiasteen valmistuneiden tulot ovat nousseet enemmän suhteessa suureen osaan yliopistoaloista. Työmarkkinoiden eriytyminen koulutustasojen kesken johtaakin ennemmin yliopistoalojen kuin keskiasteen inflaatioon.

Tiedostolataukset

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2020-06-01

Viittaaminen

Lehti, H., & Karonen, E. (2020). Koulutuksen laajentuminen, koulutusinflaatio ja palkkatulojen heterogeenisyys eri yliopistoaloilla 1990- ja 2000-luvulla. Sosiologia, 57(2), 130–150. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sosiologia/article/view/124555