Homofilia, homologia ja kulttuurisen maun laajuus: miten sosiaaliset verkostot ovat yhteydessä makuun nyky-Suomessa?
Avainsanat:
ammattiryhmät, homofilia, homologia, maku, positiogeneraattori, sosiaaliset verkostotAbstrakti
Tarkastelemme kulttuurisosiologiaa ja verkostoanalyysiä yhdistävässä artikkelissamme kulttuurimakua suomalaisessa sosiologiassa verraten vähälle huomiolle jääneen sosiaalisten verkostojen näkökulman avulla. Vastataksemme pääkysymykseemme, miten verkostot ovat yhteydessä makuun, on ensin selvitettävä, kuinka suomalaisten verkostot jakautuvat sosiodemografisesti. Tätä koskien asetamme hypoteesin H1: mitä korkeampi sosioekonominen asema, sitä laajemmat ja heterogeenisemmät verkostot, tai – toisin sanoen – sitä heikommin statushomofilian periaatteen mukaisesti painottuneet verkostot. Verkostojen ja maun yhteyttä koskien asetamme kaksi hypoteesia. H2: Mitä laajemmat verkostot, sitä laajempi maku. H3: Mitä homogeenisemmat verkostot, sitä vahvempi vastaavuus sosiaalisen aseman ja kulttuurisen maun välillä. Käytämme positiogeneraattorimenetelmää, joka mittaa eri ammattiryhmien tuntemiseen perustuvia sosiaalisia verkostoja. Makua mittaamme musiikki- ja kirjagenreistä pitämisen avulla. Käytämme kahta vuonna 2018 kerättyä aineistoa, kansallisesti edustavaa elämäntyylikyselyä ja ammattien arvostusta koskevaa kyselyä. Rakenneyhtälömallinnukseen perustuva analyysimme vahvistaa kaksi ensimmäistä hypoteesia muttei kolmatta. Maun laajuuden selittäjänä sosiaalisilla verkostoilla on samaa suuruusluokkaa oleva selitysvoima kuin ammattiluokalla tai koulutuksella, mutta verkostot paremminkin kumuloivat kuin tasaavat kulttuurista eriarvoisuutta. Verkostot tulee siksi huomioida tutkittaessa elämäntyylien eriytymistä aina kuin mahdollista.
