Politiikka ja kulttuuriosallistuminen: puoluekanta, konservatiivisuus sekä korkea- ja populaarikulttuurinen osallistuminen Suomessa
Avainsanat:
konservatiivisuus, korkeakulttuuri, kulttuuriosallistuminen, politiikka, populaarikulttuuri, puoluekantaAbstrakti
Kulttuuriosallistuminen kytkeytyy yksilön yhteiskunnalliseen asemaan, mutta kulttuuriosallistumisen yhteydestä yksilön poliittiseen orientaatioon tiedetään vähemmän. Tarkastelemme artikkelissa politiikan ja kulttuuriosallistumisen suhdetta nyky-Suomessa muutoksen näkökulmasta. Kysymme, miten suomalaisten puoluekanta sekä poliittisten asenteiden konservatiivisuus ovat yhteydessä yhtäältä korkeakulttuuriseen ja toisaalta populaarikulttuuriseen osallistumiseen, missä määrin nämä yhteydet säilyvät ilmeisimpien sosiodemografisten tekijöiden vakioimisen jälkeenkin ja ovatko nämä yhteydet muuttuneet viime vuosina. Käytämme Tilastokeskuksen vuosina 2007 ja 2018 keräämiä, kansallisesti edustavia ja vertailukelpoisia kyselyaineistoja. Yleiseen lineaariseen malliin (G L M ) perustuvien tulos- temme mukaan sekä puoluekanta että konservatiivisuus ovat yhteydessä kulttuuriosallistumiseen, oli kyse sitten korkea- tai populaarikulttuurisesta osallistumisesta. Konservatiivisuus on puoluekantaa voimakkaampi selittävä tekijä vähentäen osallistumista erityisesti korkea- mutta myös populaarikult- tuurin piirissä. Kuitenkin myös puolueiden kannattajien välillä on eroja. Sosiodemografisten tekijöiden vakiointi heikentää konservatiivisuuden ja eritoten puoluekannan yhteyksiä kulttuuriosallistumiseen, mutta yhteydet eivät katoa. Politiikan ja kulttuuriosallistumisen yhteys on pysynyt kaikkiaan vakaana vuosien 2007 ja 2018 välillä. Perinteisen puoluepolitiikan merkityksen heikentyminen ja arvojen merkityksen kasvu kuitenkin näkyvät politiikan ja kulttuuriosallistumisen yhteyksissä.
