Yhteiskunta ei ole; se tapahtuu
Avainsanat:
esineistyminen, rahajärjestelmä, Simmel, vuorovaikutus, yhteiskuntaAbstrakti
Koronaepidemia ajankohtaisti klassisen sosiologisen ajatuksen: yhteiskunta on ihmisten kanssakäymistä. Kun kanssakäymistä korona-aikana rajoitettiin, julkisuudessa puhuttiin yhteiskunnan sulkemisesta; kun rajoituksia purettiin, ilmaisu oli yhteiskunnan avaaminen. Sosiologian klassikoista Georg Simmelin lähtökohtana oli ajatus yhteiskunnasta kanssakäymisenä. Hänen vuorovaikutuksen käsitteensä ongelma kuitenkin on, kuinka edetä vuorovaikutuksesta yhteiskuntaan ja nähdä yhteiskunta tapahtuvana. Simmelin sosiologialle se ei saumatta onnistunutkaan: tutkimuskohde jakautui yhtäältä vuorovaikutusten, toisaalta esineistyneiden muodostumien yhteiskunniksi. Kahtiajaon yli on yritetty eri tavoin. Esimerkkinä tarkastelen Olli Pyyhtisen tulkintaa, joka korvaa Simmelin elottomat esinemuodot Bruno Latourin toimivilla. Niiden sosiaalinen on esineisyydestä huolimatta vuorovaikutuksessa tapahtuvaa. Esineisyyden vuoksi sosiologiasta jää kuitenkin pois Simmelin yhteiskunta sanan varsinaisessa mielessä: ihmisten välinen vuorovaikutus. Rahajärjestelmä esimerkkinä osoitan, että vaihtamalla välittömästä vuorovaikutuksesta välilliseen ja toimitettuun, esineistymisestä aiheutuvia ongelmia voi välttää ja nähdä yhteiskunnan järjestelmä vuorovaikutuksessa tapahtuvana.
