”Puolet joutu saman tien ilmottaa ittensä kortistoo” – Epävarma tulevaisuus, toivon rakentaminen ja kasvotyö Asperger- ja neurotyypillisten henkilöiden välisissä keskusteluissa
Avainsanat:
Aspergerin oireyhtymä, autismikirjon häiriö, kasvotyö, keskustelunanalyysi, toivoAbstrakti
Tässä keskustelunanalyyttisessä tutkimuksessa vertailen Asperger-henkilöiden sekä neurotyypillisten henkilöiden vuorovaikutuksellisia käytänteitä silloin, kun puheenaiheena ovat heidän epävarmat tulevaisuuden toiveensa ja odotuksensa koskien opintoja ja työelämää. Aineistona on keskusteluja kahden toisiaan entuudestaan tuntemattoman mieshenkilön välillä, joista toisella on todettu Aspergerin oireyhtymä (AS) ja toinen koehenkilö on neurotyypillinen (NT) sekä keskusteluja, joissa molemmat osallistujat ovat neurotyypillisiä. Artikkelissa keskityn pieneen alakokoelmaan, jossa osallistujat kertovat epävarmoista odotuksistaan opintoja tai tulevaa työelämää kohtaan. Tulokset osoittavat, että aineiston NT-henkilöt tyypillisesti korostavat sisäisten ominaisuuksien, kuten motivaation, halun sekä ahkeruuden merkitystä, ja rakentavat yhteistyössä vuorovaikutuskumppaninsa kanssa keskusteluun toivoa epävarmojen olosuhteiden edessä. Aineiston AS-henkilöiden puheessa taas ei tyypillisesti esiinny samantasoista vuorovaikutuksellista työtätoivon rakentamiseen, vaikka heidän NT-keskustelukumppaninsa siihen pyrkisivätkin. Analysoin keskustelua goffmanilaisen kasvotyön näkökulmasta, ja tulkitsen tuloksia suhteessa AS-henkilöiden kognitiivisiin taipumuksiin sekä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa asemaansa työmarkkinoilla. Johtopäätöksenä totean osallistujien neurologisen statuksen sekä sosiaalisen statuksen heijastuvan erityisellä tavalla sekä keskustelujen sisältöön että niiden rakenteelliseen muotoon.
