Miksi keminsaame kuoli?

Sosiolingvistinen rekonstruktio keminsaamen sammumiseen johtaneista tekijöistä

Kirjoittajat

• Taarna Valtonen FT https://orcid.org/0000-0003-1178-4253

DOI:

https://doi.org/10.33340/susa.140998

Avainsanat:

saamen kieli, keminsaame, sosiolingvistiikka, kielenvaihto

Abstrakti

Kemi Saami is an extinct language that was spoken in the administrative region of Kemi Lapmark in present-day Northern Lapland, Finland. This article analyzes the sociolinguistic processes that resulted in the extinction of Kemi Saami. The analysis is based on contemporary descriptions from the eighteenth and nineteenth centuries. The information preserved in the descriptions is analyzed using the sociolinguistic analysis template developed under the European Language Diversity for All (ELDIA) project, as well as UNESCO’s nine factors describing the situation of an endangered language. The theoretical background is based on Joshua Fishman’s work on language shift. The results show that the extinction of Kemi Saami was a consequence of the language’s weak social status, the church’s language policy, and several social and cultural dislocations that the language community experienced. The most significant of these dislocations was the arrival of Finnish settlers and the agrarian socioeconomic model. The resulting population growth and environmental changes forced the inhabitants to give up the old way of life based on hunting and fishing. This led further to the deterioration of the socioeconomic situation of the language community in relation to the settlers and to the rapid weakening of cultural self-esteem. As a result, the members of the language community began to be ashamed of their own language and culture and wanted to give them up for Finnish language and culture.

Lähdeviitteet

Aikio, Ante. 2002. Sápmelaš loatnasánit suopmelaš gielaid davvejoavkkus. Oulu: Oulun yliopisto. (Pro gradu -tutkielma.)

Aikio, Marjut. 1988. Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä: Kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910‒1980. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Alanus, Claudius Christopherson. 1894 [1674]. Kort Berättelse om Kemi Lapmarckz tillståndh i Öster-Norlanden Vender Åbo Bischops Stijft Belägit. Teoksessa Leinberg, K. G. (toim.), Bidrag till kännedomen af vårt land, 3‒9. Jyväskylä.

Brenzinger, Matthias & Dwyer, Arienne M. & de Graaf, Tjeerd & Grinevald, Colette & Krauss, Michael & Miyaoka, Osahito & Ostler, Nicholas & Sakiyama, Osamu & Villalón, María E. & Yamamoto, Akira Y. & Zepeda, Ofelia. 2003. Language vitality and endangerment: Document submitted to the International Expert Meeting on UNESCO Programme Safeguarding of Endangered Languages. Paris: UNESCO. <https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000183699>

Castrén, M. A. 1870. Nordiska resor och forskningar I: M. A. Castréns reseminnen från åren 1838‒1844. Helsingfors: Finska Litteratursällskapet.

Elenius, Lars. 2016. Stiftsledningen och minoritetspolitiken. Teoksessa Lindmark, Daniel & Sundström, Olle (toim.), Svenska kyrkan och samerna: En vetenskaplig antologi, 469‒515. Skellefteå: Artos & Norma bokförlag. <https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-119875>

Enbuske, Matti. 2008. Vanhan Lapin valtamailla: Asutus ja maankäyttö Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Enbuske, Matti. 2013. Saamelaiset Lapin uudisasuttajina. Teoksessa Sarivaara, Erika & Määttä, Kaarina & Uusiautti, Satu (toim.), Kuka on saamelainen ja mitä on saamelaisuus: Identiteetin juurilla, 33‒53. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.

Ervast, Johan Bartholdi 1956: Teologian apulaisen, maisteri Johan Bartholdi Ervastin Descriptio Lapponiae Kiemiensis eli Kemin-Lapin kuvaus vuodelta 1737. Kemi: Kemin Kotiseutu- ja Museoyhdistys r.y.

Fellman, Isak. 1910. Handlingar och uppsatser angående finska Lappmarken och lapparne I‒II. Helsingfors: Finska Litteratursällskapet.

Fellman, Isak. 1915. Handlingar och uppsatser angående finska Lappmarken och lapparne IV. Helsingfors: Finska Litteratursällskapet.

Fellman, Jacob. 1906. Anteckningar under min vistelse i Lappmarken I‒IV. Helsingfors: Finska Litteratursällskapet.

Fishman, Joshua A. 1991. Reversing language shift: Theory and practice of assistance to threatened languages. Clevedon: Multilingual Matters.

Forsgren, Tuuli. 1990. ”... först at inhämta språket, och sedan deruppå lära sin Christendom...”: Om finska böcker och sameundervisning i Torne och Kemi lappmarker före 1850. Umeå: Umeå universitet. <https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-38010>

Freden i Teusina. Fredsfördraget i Teusina 18 maj 1595. <https://sv.wikisource.org/wiki/Freden_i_Teusina>. (Viitattu 8.6.2023.)

Hautala, Paavo. 1982. Tuntsan kojamot: Kylähistoriallinen kyhäelmä rajantakaisen Kuolajärven (Sallan) pitäjän Kurtin kylästä sen synnystä ja vaiheista. Salla: Sallan kunta.

Hætta, Lars & Bær, Anders. 1993. Usko ja elämä: Koutokeinon saamelaisten hengellisestä elämästä, Lars Levi Laestadiuksen heräyksestä ja lestadiolaisuuden alkuvaiheista ennen vuotta 1852. Utsjoki: Girjegiisá.

Itkonen, Erkki. 1940. Olaus Sirman kotiseudusta ja kielestä. Virittäjä 44. 334–349.

Itkonen, T. I. 1933. Kolme E. Lönnrotin muistiinpanemaa lappalaista joikua. Suomi 16. 154‒164.

Itkonen, T. I. 1965. Jaakko Fellmanin Sodankylästä ja Kuolajärveltä keräämiä lappalaisia paikannimiä. Virittäjä 69(4). 426‒429.

Itkonen, Tuomo. 1945. Keminlapin apostolit J. Pictorius, E. Fellman ja G. Tuderus: Piirteitä 1600-luvun lapinlähetyksestä. Helsinki: Lapin Sivistysseura.

Itkonen, Tuomo. 1974. Lapinlähetyksestä ja sen esteistä. Tornio: Tornionlaakson kotiseututoimikunta. (Eripainos Tornionlaakson vuosikirjasta 1974.)

Juutinen, Markus. 2023. Koltansaamen kielikontaktit: Vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä (Acta Universitatis Ouluensis B, Humaniora, 209). Oulu: Oulun yliopisto. (Väitöskirja.) <https://urn.fi/URN:ISBN:9789526238357>

Kallio, Kati & Valtonen, Taarna & Jouste, Marko. 2019. Olaus Sirman runojen vertailevaa luentaa: Runojen poetiikka ja rakenne ympäröivien kulttuurien tekstien näkökulmasta. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 97. 109–152. <https://doi.org/10.33340/susa.75266>

Karjalainen, Heini & Puura, Ulriikka & Grünthal, Riho & Kovaleva, Svetlana. 2013. Karelian in Russia: ELDIA case-specific report (Studies in European Language Diversity 26). Mainz. <https://phaidra.univie.ac.at/detail/o:314612>

Koskimies, A. V. & Itkonen, T. I. 1918. Inarinlappalaista kansantietoutta (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 40). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Kulpakko, Toivo. 1995. Saamensuvut Inarissa. Sukuviesti 2/1995. 4‒8.

Kuolajärven Lapinkylä. 2022. Kuolajärvensaame. <https://www.kuolajarvenlapinkyla.fi/kuolajarvensaame> (Viitattu 14.6.2023.)

Kuusela, Veli-Matti & Nurmi, Risto & Hakamäki, Ville. 2016. Co-existence and colonisation: Re-assessing the settlement history of the pre-Christian Bothnian Bay coast. Norwegian Archaeological Review 49(2). 177‒203. <https://doi.org/10.1080/00293652.2016.1260048>

Lagus, Elias. 1987 [1770]. Försök till beskrifning öfwer Kusamo-sokn uti Kemi-Lappmark ‒ Kuvausyritys Kemin Lapin Kuusamon pitäjästä. Kuusamo: Kuusamo Lions Club. (Eripainos Acta Univ. Oul. B 5. 1975. Hist. 3.)

Lappalainen, Tarja & Turtola, Martti. 2019. Stalinin tappamat: Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö. Jyväskylä: Docendo.

Lehtola, Veli-Pekka. 2016. Historical encounters of the Sámi and the church in Finland. Teoksessa Lindmark, Daniel & Sundström, Olle (toim.), Svenska kyrkan och samerna: En vetenskaplig antologi, 1085‒1118. Skellefteå: Artos & Norma bokförlag. <https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-119875>

Lokka, Sven. 1999. Missä on muuttolinnun kotimaa. Kittilä: Veikko Erkkilä.

Lundmark, Bo. 2016. Medeltida vittnesbörd om samerna och den katolska kyrkan. Teoksessa Lindmark, Daniel & Sundström, Olle (toim.), Svenska kyrkan och samerna: En vetenskaplig antologi, 221‒240. Skellefteå: Artos & Norma bokförlag. <https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-119875>

Lönnrot, Elias. 1854. Ueber den Enare-Lappischen Dialekt. Acta Societatis Scientatiarum Fennicae IV. 133‒279.

Lönnrot, Elias. 1932. Loihtoja: Loitsujen ensimmäinen laitos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lönnrot, Elias. 2018a [1902]. Elias Lönnrotin matkat I: 1828‒1839. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. <https://www.gutenberg.org/ebooks/56496>

Lönnrot, Elias. 2018b [1902]. Elias Lönnrotin matkat II: 1841‒1844. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. <https://www.gutenberg.org/ebooks/56497>

Maijala, Eeva-Maria (toim.). 2016. Kemin-Lappi elää! Alkuperäiskansa keminlappalaiset ‒ yksi Suomen neljästä Saamen ryhmästä. Savukoski: Pihkassa Lapin luontoon ry.

Marjomaa, Marko. 2014. North Sámi in Norway: ELDIA case-specific report (Studies in European Language Diversity 31). Mainz. <https://services.phaidra.univie.ac.at/api/object/o:361122>

Morottaja, Matti. 2006. E. W. Borg. <https://www.samimuseum.fi/anaras/tutkimus/borg.html> (Viitattu 15.11.2023.)

Nahkiaisoja, Tarja. 2003a. Inarilaisyhteisön murroksen aika 1877‒1920. Teoksessa Lehtola, Veli-Pekka (toim.), Inari – Aanaar: Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, 217–287. Inari: Inarin kunta.

Nahkiaisoja, Tarja. 2003b. Uudisasuttajien aika 1750‒1876. Teoksessa Lehtola, Veli-Pekka (toim.), Inari – Aanaar: Inarin historia jääkaudesta nykypäivään, 164–215. Inari: Inarin kunta.

Niemi, Tapani. 2022. Tapani Niemen julkinen Facebook-päivitys 23.11.2022 keskusteluketjuineen. (Viitattu 14.6.2023.)

Olthuis, Marja-Liisa. 2003. Uhanalaisen kielen elvytys: esimerkkinä inarinsaame. Virittäjä 107(4). 568‒579.

Puura, Ulriikka & Karjalainen, Heini & Zajceva, Nina & Grünthal, Riho. 2013. The Veps language in Russia: ELDIA case-specific report (Studies in European Language Diversity 25). Mainz. <https://phaidra.univie.ac.at/detail/o:315545>

Rantala, Leif & Sergina, Aleftina. 2009. Áhkkila sápmelaččat: Oanehis muitalus sámejoavkku birra, man maŋimuš sámegielalaš olmmoš jámii 29.12.2003. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Rasmussen, Siv. 2016. Samiske prester i den svenske kirka i tidlig nytid. Teoksessa Lindmark, Daniel & Sundström, Olle (toim.), Svenska kyrkan och samerna: En vetenskaplig antologi, 283‒314. Skellefteå: Artos & Norma bokförlag. <https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-119875>

Rosberg, J. E. 1910. Anteckningar om lapparna i Finland. Geografiska Föreningens Tidskrift 1910(1‒2). 1‒127.

Rytilahti, Niko. 2017. Vuoden 2017 tervehdys ja kirjoituksia metsäsaamelaisesta perinnöstä Sallassa. <http://lapinmaansalat.blogspot.com/2017/01/vuoden-2017-tervehdys-ja-kirjoituksia.html> (Viitattu 15.11.2023.)

Rytilahti, Niko. 2018. Vilkaisu Sallan murteeseen ja Sallassa käytettyihin murresanoihin. <http://lapinmaansalat.blogspot.com/2018/05/> (Viitattu 15.11.2023.)

Saamelaisasiain komitean mietintö 1952. Helsinki: Valtioneuvosto.

Salminen, Timo (toim.). 2019. Matthias Alexander Castrén: Itineraria 1 (Manuscripta Castreniana, Personalia II,1). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Sammallahti, Pekka. 1998. The Saami languages. An introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.

Schefferus, Johannes. 1673. Lapponia. Francofurti: ex officina Christiani Wolffii, typis Joannis Andreae. <http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00003187>

Schnitler, Peter. 1962 [1742‒1745]. Major Peter Schnitlers grenseeksaminasjonprotokoller 1742‒1745 bind I. Oslo: Kjeldeskriftfondet. (Toim. Nissen, Kristian & Kvamen, Ingolf.)

Sjögren, Anders Johan. 1828. Anteckningar om församlingarne i Kemi-Lappmark. Helsingfors: Simelius.

Sjögren, Anders Johan. 2020 [1806‒1855]. Allmänna Ephemerider: Dagböckerna 1806–1855. Helsingfors: Nationalbiblioteket. <https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6139-0> (Toim. Branch, Michael &, Häkli, Esko & Leinonen, Marja.)

Suolahti, Gunnar. 1919. Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla. Porvoo: WSOY.

Tegengren, Helmer. 1952. En utdöd lappkultur i Kemi Lappmark: Studier i Nordfinlands kolonisationshistoria. Åbo: Åbo Akademi.

Tenno, Eija. 2013. Sukutarinaa. <https://eijatenno.weebly.com/blogi/march-08th-2013> (Viitattu 15.11.2023.)

Tuderus, Gabriel. 1905 [1675]. En kort underrättelse om the österbothniske lappar, som under Kiemi Gebiet lyda. Bidrag till kännedom om de svenska landsmålen ock svenskt folkliv XVII.6. (Toim. Wiklund, K. B.)

Törmänen, Eero. 2015. Poromiehen elämää. <http://www.saija.net/mobile/saijansanomat/2015/m_sivu51.html> (Viitattu 15.11.2023.)

Vahtola, Jouko. 1982. Lapin talonpoikaisasutuksen kehitys 1600-luvun loppupuolelle. Teoksessa Aho, Seppo & Heikkola, Leena (toim.), Lapin plakaatista tilojen autioitumisen aikaan, 135‒155. Oulu: Oulun yliopisto.

Valtonen, Taarna. 2023. Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä: Suomen pisimmän paikannimen etymologiaehdotus. Teoksessa Holopainen, Sampsa & Kim, Jeongdo & Metsäranta, Niklas (toim.), Elämä ja etymologia: Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja, 400‒419. <https://doi.org/10.31885/9789515182838>

Väänänen, Kyösti. 2023a. Kemi. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 (Studia Biographica 9). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. <https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5030> (Viitattu 9.6.2023.)

Väänänen, Kyösti. 2023b. Alatornio (Nedertorneå). Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 (Studia Biographica 9). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. <https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5002> (Viitattu 9.6.2023.)

Wahlenberg, Göran. 1804. Geografisk och ekonomisk beskrifning om Kemi Lappmark i Vesterbottens höfdingdöme. Stockholm: Carl Delén.

Warelius, Antero. 1848. Bidrag till Finlands kännedom i ethnografiskt hänseende. Suomi 1847. 47‒130.

Wexionius (Gyldenstolpe), Michael. 1650. Epitome Descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae, et Subjectarum Provinciarum: Accuratiùs quàm unquam antehâc editae. Aboa: Petrum Wald & Acad. Typog.

Wiklund, K. B. 1913. En kemilapsk text från år 1716. Le Monde orientale VII. 82‒96.

Yrjänheikki, Erkki. 2007. Saijan asutushistoria vuoteen 1939 asti. Teoksessa Rauhala, Jouni & Nivakoski, Annakaisa & Yrjänheikki, Erkki & Lundvall, Päivi (toim.), Kotakentistä jälleenrakennuksen aikaan: Saijan maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (Suomen ympäristö 5/2007), 28‒38. Rovaniemi: Lapin ympäristökeskus.

Äimä, Frans. 1928. Matkakertomus kielitieteelliseltä matkalta Inarin Lappiin kesällä 1926. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 42(6). 27–33.

Äimä, Frans & Itkonen, T. I. 1918. Jacob Fellmanin muistiinpanot Sompion ja Kuolajärven lapinmurteista. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 30(3). 1‒92.