Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet tarkastettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Kuviot ja taulukot on erillisinä tiedostoina. Kuviin on julkaisulupa oikeuksien haltijalta.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

OHJEET TUTKIMUSARTIKKELIN KIRJOITTAJALLE

Artikkeli on tieteellinen teksti, joka sisältää uutta ja perusteltua tutkimustietoa. Artikkelin tulee vastata teoreettisesti, menetelmiltään ja aiheiltaan historiantutkimuksen käytäntöjä. 

Tekstin pituus: Artikkeliksi tarkoitetun tekstin tavoitepituus on 40 000 - 50 000 merkkiä välilyönteineen ja alaviitteineen

Lisäksi julkaistavasta artikkelista tulee laatia lyhyet (max. 200 sanaa) suomen- ja englanninkieliset abstraktit, otsikko suomeksi ja englanniksi sekä 3-5 avainsanaa.

Kuvitus: Käsikirjoitukseen liitetyt kuvat lähetetään erillisenä tiedostona joko OJS-alustan kautta käsikirjoituksen lähettämisen yhteydessä tai päätoimittajalle. Kuvat voi toimittaa joko originaaleina tai skannattuina ja tallennettuina erillisiksi tiedostoiksi (jpg-, eps-, tif- tai pdf-muodossa). Tekstiin tulee merkitä kuvion tai kuvan sijoituspaikka esimerkiksi hakasulkeissa ["kuva1.jpg tähän"]. Kuvatekstit voi lähettää erillisenä tekstitiedostona. Samassa yhteydessä ilmoitetaan kuvien lähde ja mahdollinen tekijänoikeuslisenssi. Kirjoittajan vastuulla on varmistaa, että kuvan omistaja tai tekijänoikeuslisenssi sallivat digitaalisen julkaisun.

Kuvien on oltava kooltaan vähintään 500 x 500 pikseliä.

Alkuperäisyys: Varmistaaksemme julkaisun sisällön alkuperäisyyden Tekniikan Waiheita käyttää Ouriginal-palvelua plagioinnin tunnistamiseen.

Artikkelimaksut: Tekniikan Waiheita ei peri maksuja artikkelien julkaisemisesta. Kirjoittajilta ei veloiteta artikkelimaksuja (APC).

Viittausohjeet

Tekniikan Waiheita noudattaa pääpiirteissään Chicago-viittausjärjestelmän Author-Date -käytäntöä (ks. Chicago Manual of Style).

Tästä poiketen viitteet merkitään aina alaviitteiksi. Loppuviitteitä ei käytetä kuin poikkeustapauksissa. Jokaisen artikkelin ja tutkimuskatsauksen perästä löytyy aina lähdeluettelo.

Ohessa muutamia esimerkkejä kaikkein yleisimmistä viitemerkinnöistä.

Kirjoittajat voivat pyytää tarkempaa lisätietoa viittauskäytännöistä (esimerkiksi erilaisten tutkimusaineistojen osalta) numeron vastaavilta toimittajilta.

Alaviitteet

Alaviitteissä pyritään selkeään ja yksinkertaiseen merkintätapaan. Esimerkiksi verkossa julkaistun kirjallisuuden verkko-osoitteet merkitään alaviitteen sijaan lähdeluetteloon. Alaviite päätetään aina pisteeseen.

Alaviite yleisesti (kirjallisuus):

Tekijä(t) (sukunimi tai sukunimet), julkaisuvuosi, sivunumero tai muu vastaava tunniste.

Esimerkki: Saarikoski 2004, 4–5.

Samaan alaviitteeseen sijoitettavat lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (;).

Esimerkki: Östman 2015, 208; Suominen 2017, 15.

Jos kirjoittajia on kaksi, ne erotetaan &-merkillä. Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, sukunimien väleihin tulee pilkku ja viimeinen nimi erotetaan &-merkillä. Jos kirjoittajia on enemmän kuin kolme, voidaan käyttää "et al."-lyhennettä.

Esimerkki: Karjalainen, Luodonpää-Manni & Laippala 2017. Esimerkki: Allern et al. 2012.

Saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan toisistaan aakkostamalla:

Esimerkki: Pietilä 2008a; Pietilä 2008b.

Lähdeluettelo

Lähdeluettelossa tulee selkeästi erottaa toisistaan arkistolähteet, painamattomat lähteet, haastattelut, lehdet ja kirjallisuus omiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusaineisto ilmoitetaan aina lähdeluettelon kärjessä. Jokaisen kokonaisuuden alla olevat lähteet tulee asettaa aakkosjärjestykseen. Sähköisessä muodossa olevien lähteiden verkko-osoitteet kannattaa tarkistaa ennen julkaisua ja ilmoittaa asiasta lähdeluettelon aloitusosiossa. Perusrakenne on seuraava:

  1. Tutkimusaineisto
  2. Kirjallisuus

Julkaisun kannalta tärkeimmät aineistot pyritään sijoittamaan "Tutkimusaineisto"-osion kärkeen.

Sähköisissä lähteissä ilmoitetaan kokoelman tai tietokannan nimi ja verkko-osoite. Artikkelien kirjoittajia pyydetään ilmoittamaan lähdeluettelossa lähteen mahdollinen DOI-tunnus kokonaisessa muodossaan (esim. https://doi.org/tunnus/tunnus).

Kirjoittajat ilmoitetaan julkaisutiedoissa mainituissa kirjoittajajärjestyksessä. Ykköskirjoittajan jälkeen mainittavat kirjoittajat kirjoitetaan muodossa Etunimi Sukunimi. Kirjoittajien väliin tulee pilkku ja viimeisenä mainittavan kirjoittajan nimen eteen tulee sana "ja".

Lehtien ja kirjojen nimet kursivoidaan, artikkelien nimet tulevat lainausmerkeissä ("").

Lähdemerkintä päätetään aina pisteeseen.

Viittausesimerkkejä

Kirjallisuuden osalta lähdeluettelomerkintä yleisesti: Tekijä(t). Julkaisuvuosi. Nimeke. Muut tiedot (esimerkiksi mahdolliset käännöstiedot ja alkuperäisteoksen tiedot). Julkaisija: julkaisupaikka.

1. Kirjat

Alaviitteessä:

Paju & Mauranen 2007, 124.

Lähdeluettelossa:

Paju, Petri ja Katariina Mauranen. 2018. Tekniikkaa hyvässä Seurassa. Tampereen Teknillinen Seura 125 vuotta. Tampere: Tampereen Teknillinen Seura ry.

2. Tutkimusartikkelit

Vuosikerta ja numerotiedot ilmoitetaan heti journaalin nimen jälkeen.

Alaviitteessä:

Berg 2007, 124.

Lähdeluettelossa:

Berg, Maxine. 2007. "The Genesis of ‘Useful Knowledge’." History of Science, 45 (2): 123–133. https://doi.org/10.1177/007327530704500201.

3. Luvut ja artikkelit kokoomateoksissa

Toimittajatiedot ilmoitetaan heti teoksen nimen jälkeen muodossa Etunimi Sukunimi. Tämän jälkeen ilmoitetaan tarkemmat sivunumerot.

Alaviitteessä:

Perdue 2010, 311–312.

Lähdeluettelossa:

Perdue, Peter C. 2010. "What Price Empire? The Industrial Revolution and the Case of China." Teoksessa Reconceptualizing the Industrial Revolution, toimittanut Jeff Horn, Leonard N. Rosenband ja Merritt Roe Smith: 309–328. Cambridge, Massachusetts; London, England: MIT Press.

4. Sanomalehdet ja muut lehdet

Lehtiaineistoista voidaan käyttää joko pitkää tai lyhyttä merkintää lähdeluettelossa. Yleissuositus on, että jos lehtiaineistoja käytetään paljon ja viitataan esimerkiksi lehdissä käytyyn yleisempään keskusteluun, niin tiedot voidaan merkitä lyhyessä muodossa. Pitkässä merkinnässä huomioidaan myös alkuperäisen lehtiartikkelin kirjoittaja (mikäli tiedossa). Jos lehtiaineisto on julkaistu verkossa, viitteessä ilmoitetaan lyhennetty versio verkko-osoitteesta ja julkaisuajankohta.

Esimerkki 1. Alaviitteessä:

Hufvudstadsbladet 25.7.1896.

Lähdeluettelossa (pitkä merkintä):

"Patentlagen." Hufvudstadsbladet, 25.7.1896. Kansalliskirjaston digitaalinen kokoelma. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/748351?page=2.

Esimerkki 2. Alaviitteessä:

MikroBitti 5/1989, 36.

Lähdeluettelossa (lyhyt merkintä):

MikroBitti 1984–1989.

Esimerkki 3. Alaviitteessä:

Puikkonen, Yle.fi 15.7.2017.

Lähdeluettelossa (pitkä merkintä):

Puikkonen, Hannu. "Lankaliittymien saattohoito on alkanut – operaattorit vaikeuksissa kiinteän puhelinverkon ylläpidon kanssa." Yle Uutiset 15.7.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9511295.

5. Arkistolähteet

Alaviitteessä (yleisesti): Dokumentti, Päivämäärä, Sijainti, Arkisto. Lähdeluettelossa käytetään lyhyttä merkintää.

Alaviitteessä:

Manufaktuurijohtokunnan pöytäkirja, 3.3.1842, Ca:1, Pöytäkirjat 1842-1846, Manufaktuurijohtokunnan arkisto, Kansallisarkisto (KA).

Lähdeluettelossa:

Manufaktuurijohtokunnan arkisto. Kansallisarkisto (KA).

6. Verkkosivut

Verkkosivujen osalta yleisesti lähdeluettelossa: Kirjoittaja, julkaisuajankohta, sivun otsikko, muut tiedot (esimerkiksi milloin sivua on viimeksi päivitetty), verkkosivun osoite. Alaviitteissä kannattaa käyttää verkkosivun lyhennettyä osoitetta, jolloin lähdemerkintä erottuu esimerkiksi kirjallisuudesta.

Alaviitteessä:

Kauppinen 1991, www.byterapers.scene.org.

OHJEET KIRJA-ARVOSTELUN KIRJOITTAJALLE

Tekniikan Waiheita julkaisee kirja-arvosteluja tekniikan ja teollisuuden historiaan liittyvistä teoksista laajasti ymmärrettynä.  Pääsääntöisesti Tekniikan Waiheita pyytää kirja-arvioita kirjoittajilta. Toimitukselle voi esittää toiveita arvioitavista teoksista ja tarjota arvioita julkaistavaksi. Etenkin ulkomaalaisten kirjojen esittelyt ovat tervetulleita. Toimitus auttaa tarvittaessa arvostelukappaleen saamisessa.

Sekaannusten välttämiseksi, kirja-arvostelujen toimittajaan on syytä ottaa yhteyttä ennen arvostelun kirjoittamista. Toimitus arvioi aina itsenäisesti, julkaiseeko se lähetettyä tekstiä. Kirja-arvosteluja ei lähtökohtaisesti lähetetä vertaisarvioitavaksi, mutta toimitus voi edellyttää tekstiin muutoksia ennen julkaisua.

Kirja-arvostelun sopiva pituus on noin 4000 – 6000 merkkiä. Erityistapauksissa, kuten useamman teoksen tai tutkimusteeman kokonaisarvosteluissa, voidaan sopia myös laajemmasta katsauksesta. Kirja-arvostelu ei ole pelkästään kirjan mainos tai esittely. Arvostelun tulee olla hyvien akateemisten käytäntöjen mukaisesti asiallista ja kriittistä tekstiä, josta selviää teoksen keskeisin sisältö, suurimmat ansiot sekä heikkoudet. Koska kyse on akateemisesta historiantutkimuksen julkaisusta myös lähdeaineistoa ja lähdekritiikkiä on syytä analysoida. Toimitus edellyttää, että arvostelija tuo esille, miten arvioitu teos suhteutuu alan muuhun kirjallisuuteen. On myös hyvä tuoda esille, millaiselle yleisölle arvioitsija suosittelee teosta.

Arvostelulle on annettava otsikko, sekä seuraavat tiedot arvioitavasta teoksesta:
kirjoittaja(t) tai toimittaja(t), julkaisun nimi, mahdollinen julkaisusarja ja osan numero, kustantajan nimi (ei siis kustannus- eikä painopaikkaa) ja mahdollinen verkko-osoite, julkaisuvuosi, sivumäärä, sekä ISBN-numero.

Kirja-arvosteluun tulee lähtökohtaisesti hankkia kuva kirjan kannesta. Tämä on yleensä saatavilla riittävällä tarkkuudella kustantajan verkkosivulta. Arvostelun kirjoittaja vastaa lähtökohtaisesti kuvan hankinnasta. Muusta kuvituksesta voidaan sopia erikseen toimituksen kanssa.

Kirja-arvio liitteineen lähetetään toimittajan kanssa sovittuun päivämäärään mennessä docx-muodossa Tekniikan Waiheita kirja-arvosteluista vastaavalle toimittajalle.

Arvostelut julkaistaan kirjoittajan nimellä, ja kirjoittajalla säilyy tekijänoikeus arvosteluun. Arvostelun kaupalliset oikeudet luovutetaan julkaisusopimuksella julkaisulle julkaisupäätöksen yhteydessä. Kaikki Tekniikan Waiheita -lehdessä julkaistavat tekstit julkaistaan CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssillä avoimesti. Kirjoittajille ei makseta kirjoituspalkkioita.

Tekijänoikeushuomautus

Numerosta 4/2018 alkaen Tekniikan Waiheita noudattaa CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssiä. Näin ollen Voit vapaasti jakaa ja kopioida aineistoa ja levittää sitä edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa seuraavin ehdoin: Sinun on mainittava lähde asianmukaisesti, tarjottava linkki lisenssiin sekä merkittävä, mikäli olet tehnyt muutoksia. Voit tehdä yllä olevan millä tahansa kohtuullisella tavalla, mutta et siten, että annat ymmärtää lisenssinantajan suosittelevan sinua tai teoksen käyttöäsi. Et voi käyttää aineistoa kaupallisiin tarkoituksiin. Jos remiksaat tai muokkaat aineistoa taikka luot sen pohjalta uusia aineistoja, et voi jakaa tällaista muunneltua aineistoa. Et voi asettaa sellaisia oikeudellisia ehtoja tai teknisiä estoja, jotka estävät oikeudellisesti muita tekemästä mitään sellaista, minkä lisenssi sallii.

Tekniikan Waiheita noudatti Suomen Suomen tiedekustantajien liitto ry:n ohjeita tämän julkaisun osien kopioinnista numeroon 3/2018 asti. Artikkeleita saa tulostaa ja tallentaa yksityiskäyttöön Suomen tekijänoikeuslain mukaisesti. Artikkeleita saa tulostaa, kopioida, tallentaa ja käyttää opetukseen ja tutkimukseen Kopioston sääntöjen mukaisesti. Muu käyttö on sovittava erikseen oikeudenhaltijoiden kanssa.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.