Hylätyt patentit vuosina 1864-1884: teollisuuspolitiikkaa, kopioita vai liian huimia ideoita?

Abstrakti

Artikkelissa tutkitaan Suomessa hylättyjä patenttihakemuksia ja tarkastellaan näiden valossa autonomisen Suomen patenttijärjestelmää osana maan taloudellisten instituutioiden rakentamista 1800-luvun lopulla. Kansainvälisesti patentteja on hyödynnetty teknisen ja taloudellisen kehityksen tutkimuksessa, mutta hylätyt patentit ja patenttiviranomaisten toimijuus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Artikkelissa käydään läpi Senaattiin saapuneet patentteja koskevat anomukset vuosilta 1864-1884 ja kysytään: keiden patentit hylättiin ja miksi? Artikkeli osoittaa, että hylätyissä patenttihakemuksissa korostuivat ulkomaiset, etenkin ruotsalaiset hakijat. Yleisin syy hylkäämiselle oli, ettei keksintö ollut viranomaisten näkökulmasta uusi tai että hakemus oli puutteellinen. Viranomaiset kuulivat patenttihakemusten arvioinnissa asiantuntijoita ja käsittelivät jopa esinetodisteita. Artikkeli näyttää, että Suomen patenttiviranomaiset seurasivat patenttien tutkintaan liittyviä moderneja käytäntöjä jo 1870-luvun alussa – ennen varsinaista lainsäädäntöä ja tiukemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Vaikka muutamassa tapauksessa viitattiin kotimaisen teollisuuden etuihin, tapahtui teollisten omistusoikeuksien ohjaus ja rajaaminen ennen kaikkea viranomaisten omaksumien patenttiperiaatteiden kautta.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
joulu 22, 2020
Viittaaminen
La Mela, M. (2020). Hylätyt patentit vuosina 1864-1884: teollisuuspolitiikkaa, kopioita vai liian huimia ideoita?. Tekniikan Waiheita, 38(3-4), 6-28. https://doi.org/10.33355/tw.100575